Simojärvi (yhd.)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Simojärvi sijaitsee nimikkojokensa latvoilla Ranualla, Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on 89,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 48. Suurin syvyys on 27 m (mitattu Soppananselällä Porosaaren itäpuolella) ja keskisyvyys 5 m. Suurin saari on Porosaari, 458 ha. Muita suuria saaria ovat Karhusaari ja Kenttäsaari Näskänselän ja Pajuselän välissä, Koivusaari Välttämönselällä, Selkäsaaret Soppananselällä sekä Lamanginsaari Isoselällä. Saaria on järvellä yhteensä noin 40 kappaletta. (Wikipedia). 

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 630 km² ja järvisyys 18,0 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Paasonjoki (98 km²) ja Vahonjoki (96 km²).

Simojärvi on liuskaisen muotoinen ja se on suuntaunut luode–kaakko-suuntaisesti. Järven suurimmat selät ovat Isoselkä, Soppananselkä ja Vohonselkä järven eteläosassa, Pajuselkä ja Näskänselkä pohjoisessa sekä Välttämönselkä lännessä. Järven rantaviiva on 239 kilometriä pitkä ja se on melko mutkainen. Kapea Kultisalmi jakaa järven miltei kahtia, ja erottaa pohjoisen ja eteläisen järvialtaan. Välttämönsalmi erottaa Välttämönselän lännessä muista selistä. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat Kaariniemi, Olangonniemi, Korteniemi, Jyriniemi, Mustaniemi sekä Aittoniemi. (Wikipedia).

==Vedenkorkeus==
Simojärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1962 alkaen. Keskivedenkorkeus tällä jaksolla on ollut N60+ 176,19 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 62 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 177,16 m (kesäkuussa 1973) ja alin N60+ 175,65 m (syyskuussa 1962), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm.

==Nykytila ja suojelu==
Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella erinomainen. Kultisalmen pohjoispuolen (mm. Näskänselän, Pajuselän ja Välttämönselän) osalta vedenlaatu on hyvä. Simojärven vedessä on lievä humusleima. Rehevyystasoltaan järvi on karu. (Wikipedia).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kuha on istutettu järveen. Ahven, made, muikki, järvitaimen, siika ja särki kuuluvat järven luontaiseen kalakantaan.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Taimen- ja kuhaistutusten ansiosta Simojärvi on saavuttanut suosiota vetouistelukohteena. Järvellä järjestetään vuosittain Suomen suurimpiin soutamalla tapahtuviin vetouistelukilpailuihin kuuluva Kultainen Taimen, jonka pääpalkintona on mökkitontti. Simojärvi sopii hyvin myös perheretkeilyyn, alueella on esimerkiksi vuokrakämppiä, laavuja ja useita veneiden vesillelaskupaikkoja ja moottorikelkkareittejä.
Vakinaisen asutuksen lisäksi Simojärven ympärille on kertynyt myös suuri määrä kesämökkejä, suuri osa Ranuan vapaa-ajan asunnoista sijaitseekin Simojärven rannalla. (Länsirannan Erä r.y).

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
https://fi.wikipedia.org/wiki/Simoj%C3%A4rvi
http://www.lansirannanera.net/Simoj%C3%A4rvi-info.php