Arrajärvi (14.122.1.005)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Arrajärvi sijaitsee Nastolassa ja Iitissä ja sen vesipinta-ala on 991 ha . Valuma-alueen pinta-ala on 415 km . Järven suurin syvyys on 8,96m ja keskisyvyys 2,9 m. Järven pituus on noin 7 km ja rantaviivan pituus noin 44 km. Arrajärveltä on suorat vesiyhteydet Kettujärvelle ja pohjoispäästään Kymijoelle. Järvessä on yhteensä 7 saarta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 18,3 ha.

==Nykytila ja suojelu==
Arrajärvi on melko matala ja lievästi rehevä järvi. Vedessä on lievä humusleima. Näkösyvyys on 2 m.

Arrajärvi on kärsinyt mataluudesta, veden huonosta vaihtuvuudesta, liiallisesta vesikasvillisuudesta, vinoutuneesta kalaston rakenteesta, levähaitoista ja alusveden hapettomuudesta kerrostuneisuuskausina. Neljännes Arrajärven valuma-alueen kokonaispinta-alasta on ollut 1980 –luvulla peltoviljelyssä, joten Arrajärven suurimpana ravinnekuormittajana on pidetty maanviljelyä. Järven kuormitus on viime vuosina ollut pienenemään päin maatalouden hajakuormituksen pienentyessä Arrajärven ympäristön karjatalouden ja viljanviljelyn vähentyessä. Nykyisellä säännöstelyllä Arrajärven vedenpinta pidetään hyvin vakaana eikä Arrajärvessä esiinny vesistöjen luonnollista vuodenaikaista vedenkorkeuden vaihtelua kevättulvineen ja korkeampine alkukesän vedenkorkeuksineen. Säännöstely on voinut omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei vesi vaihdu Arrajärvessä yhtä hyvin kuin säännöstelemättömässä tilanteessa eikä Kymijoen valtaväylän vähäravinteisempi vesi pääse niin hyvin huuhtelemaan Arrajärveä. Em. seikat ovat voineet omalta osaltaan edistää Arrajärven rehevöitymiskehitystä. 

Järven käyttökelpoisuus on tyydyttävä/välttävä. Arrajärven vedenlaatuun ja kalastoon vaikuttaa voimatalouden säännöstely. Järvessä on suoritettu hoitokalastuksia.

Arrajärvi on Mankalan voimalaitoksen säännöstelyn piirissä. Voimalaitos sijaitsee Kymijoen Kaurakoskessa. Voimalaitoksen valmistuttua 1950 Kymijoen vedenpintaa nostettiin padon yläpuolella 8 m. Arrajärven vedenpinta on N60+74.1, säännöstely N60+73.93-74.13.

Vuonna 1990 tehdyn kuormitusselvityksen mukaan Arrajärven fosforikuormituksesta suurin osa tulee pelloista, seuraavaksi suurin fosforikuormittaja on luonnonhuuhtouma. Lisäksi kuormitusta tulee karjataloudesta, kiinteistöistä, metsätaloudesta ja laskeuman mukana ilmasta. (Arrajärven hajakuormitusselvitys 1990, Nastolan kunta, Kimmo Tuikka)

Arrajärvelle on laadittu [http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Arrajärven-kunnostussuunnitelma_FINALpdf.pdf kunnostussuunnitelma] osana Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaa Kymijoen alueen järvikunnostushanketta. Hanketta ovat olleet rahoittamassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä alueen ELY-keskukset.

Arrajärven valuma-alueella on Natura 2000 alueita. Lisäksi järven Kilpisaaren rannoilla on luonnosuojelualueita, jotka sisältävät kalliojurkänteitä ja muinaisjäännöksiä. Karjusaaren rannassa on myös kapea luonnonsuojelualue. iitin Kymijoen-Mankalan rantayleiskaava-alueen luontoselvityksessä Arrajärvelle on merkitty linnostoltaan runsaita reheviä lahtia arvokkaiksi.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Arrajärvi on suosittu virkistyskalastuskohde. Tärkeimmät saaliskalat ovat kuha ja hauki. Järven luontaiseen kalalajistoon kuuluvat ainakin särki, ahven, lahna, pasuri, salakka, kiiski, hauki, ruutana, suutari ja sorva. Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, haukea ja toutainta.

Järvellä voi päästä näkemään mm. telkkiä, silkkiuikkuja, kalalokkeja ja kalatiiroja. Arrajärvellä voi myös bongata muita lintulajeja, kuten kaulushaikara, ruskosuohaukka, rastaskerttunen, heinätavi, rytikerttunen ja luhtahuitti.

Arrajärven länsiosassa Veljestenharju ja Puustellinsaari muodostavat geologisesti, maisemallisesti ja kasvitieteellisesti merkittävän harjualueen.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Arrajärven rannoilla on niin vakituista- kuin vapaa-ajanasutusta. Järvellä on noin 80 rantakiinteistöä. Järvi on myös suosittu virkistyskalastus-, melonta- ja retkeilykohde. Säännöllisesti kalastavien määrä on yli 250 henkilöä vuodessa.

Arrajärven alueella on useita esihistoriallisia asuinpaikkoja ja muinaisjäännöksiä.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
* [http://www.planet.fi/~kyvsy/jarvikunnostus.pdf 20-2000 hehtaarin järvien kunnostustarpeen kartoitus Kymenlaaksossa]

* [http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mankala-2013.pdf MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013]

* [http://www.kalatalouskeskus.net/materiaali/NastolanKHS.pdf Nastolan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018]

*[http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Arrajärven-kunnostussuunnitelma_FINALpdf.pdf Arrajärven kunnostussuunnitelma]

{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#99b3cc" width="100%" | '''[[Nastola|Nastolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet]]''' || 
|- align="center" style="font-size: 90%;"
| colspan="1" |
[[Ahvenlammi (14.163.1.020)|Ahvenlampi]]
[[Alanen (14.165.1.013)|Alanen]] |
[[Alvojärvi (14.163.1.012)|Alvojärvi]] |
[[Arrajärvi (14.122.1.005)|Arrajärvi]] |
[[Evattu (14.165.1.012)|Evattu]] |
[[Hessu (14.165.1.003)|Hessu]] |
[[Hirvilammi (14.163.1.008)|Hirvilammi]] |
[[Iso Mustalammi (14.163.1.015)|Iso Mustalammi]] |
[[Iso-Kalaton (14.165.1.007)|Iso-Kalaton]] |
[[Iso-Kukkanen (14.163.1.001)|Iso-Kukkanen]] |
[[Isolammi (14.165.1.011)|Isolammi]] |
[[Kaarlammi (14.164.1.003)|Kaarlammi]] |
[[Kakarlammi (14.163.1.005)|Kakarlammi]] |
[[Kalkkunen (14.165.1.017)|Kalkkunen]] |
[[Kalliojärvi (14.163.1.010)|Kalliojärvi]] |
[[Kangaslammi (14.163.1.006)|Kangaslammi]] |
[[Kilpanen (14.163.1.009)|Kilpanen]] |
[[Kuorelammi (14.165.1.006)|Kuorelampi]] |
[[Kymijärvi (14.164.1.001)|Kymijärvi]] |
[[Kärkjärvi (14.163.1.013)|Känkjärvi]] |
[[Lapakisto (14.163.1.018)|Lapakisto]] |
[[Luhtlammi (14.165.1.001)|Luhtlammi]] |
[[Löyttylammi (14.163.1.016)|Löyttylammi]] |
[[Nahila (14.243.1.003)|Nahila]] |
[[Nassari (14.165.1.015)|Nassari]] |
[[Oksjärvi (14.165.1.002)|Oksjärvi]] |
[[Pitkäjärvi (14.163.1.017)|Pitkäjärvi]] |
[[Pömpänlammi (14.163.1.003)|Pömpänlammi]] |
[[Ruuhijärvi (14.162.1.001)|Ruuhijärvi]] |
[[Salajärvi (14.162.1.002)|Salamajärvi]] |
[[Sammalisto (14.163.1.019)|Sammalisto]] |
[[Silmälammi (14.165.1.004)|Silmälammi]] |
[[Sorvanen (14.165.1.010)|Sorvanen]] |
[[Sylvöjärvi (14.161.1.001)|Sylvöjärvi]] |
[[Särkijärvi (14.165.1.005)|Särkijärvi]] |
[[Tekolammi (14.165.1.014)|Tekolammi]] |
[[Tervalammi (14.163.1.007)|Tervalammi]] |
[[Turranlammi (14.163.1.004)|Turranlampi]] |
[[Ukonlammi (14.168.1.001)|Ukonlammi]] |
[[Valkeajärvi (14.243.1.002)|Valkeajärvi]] |
[[Ventus (14.163.1.011)|Ventus]] |
[[Vähä Mustalammi (14.163.1.014)|Vähä Mustalammi]] |
[[Vähä-Kalaton (14.165.1.008)|Vähä-Kalaton]] 
|}