Palovesi - Jäminginselkä (yhd.)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Palovesi-Jäminginselkä sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 42,7 km² ja se on Suomen 89. suurin järvi. Keskisyvyys on 9,5 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. 

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 6102 km² ja järvisyys 12,2 %. Pääosa tulovirtaamasta virtaa järveen Ruovedestä Kautun vuolteen ja kanavan kautta. Järvi laskee Muroleenkosken ja kanavan kautta [[Näsijärvi_(yhd.)|Näsijärven]] pohjoisimpaan selkään, Vankaveteen.

Yhdessä [[Vaskivesi_-_Visuvesi_(35.412.1.001)|Vaskivesi-Visuveden]],[[Ruovesi_(yhd.)| Ruoveden]] ja [[Tarjanne_(35.411.1.001)|Tarjanteen]] kanssa Palovesi-Jäminginselkä muodostaa tasapintaisen, 210 km² laajuisen Iso-Tarjanneveden. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Tarjannevesi on maamme 18. suurin järvi. Se sijaitsee kokonaan Pirkanmaan maakunnassa.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen yläasteikolta vuodesta 1863 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+96,03 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 94 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+97,62 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+95,21 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 241 cm.

Vedenpinta laski yhteisellä vertailujaksolla 1961–1990 N60-järjestelmän mukaan Herraskosken ala-asteikolta Kaivoskannan asteikolle (eli [[Vaskivesi_-_Visuvesi_(35.412.1.001)|Vaskivesi-Visuveden]] ääripäät) 1,9 cm, Kaivoskannasta Kauttuun (eli [[Tarjanne_(35.411.1.001)|Tarjanne]] + [[Ruovesi_(yhd.)|Ruovesi]]) 2,0 cm ja Kautusta Muroleen yläasteikolle (eli Palovesi-Jäminginselän ääripäät) 1,8 cm. Koska maankohoaminen kallistaa altaikkoa, näitä eroja ei kuitenkaan voi tulkita todellisiksi 'putouskorkeuksiksi'. 

Virtaamahavaintoja on Muroleesta vuodesta 1863 alkaen. Keskivirtaama on ollut 53 m3/s, keskiylivirtaama 118 m3/s ja keskialivirtaama 21 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 269 m3/s (kesäkuussa 1899) ja 1,6 m3/s (huhtikuussa 1909).

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Näköpiiri kattaa Hokkaperän lahden. Varhaisin jäätyminen on ollut 27. lokakuuta vuonna 1968, myöhäisin 25. tammikuuta 1925. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 1921 ja 25. toukokuuta 1909.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==