Lehesjärvi - Vähäjärvi (14.296.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Lehesjärvi ja Vähäjärvi, joista usein puhutaan yhdessä, sijaitsevat aivan nelostien itäpuolella Jyväskylän pohjoisosassa. Tervajoki laskee Lehesjärveen sen pohjoispuolelta ja Lapiojoki sekä Majapuro Vähäjärveen tämän pohjois- ja itäpuolelta. Makkarajoen kautta Lehesjärvi ja Vähäjärvi ovat yhteydessä niiden lounaispuolella sijaitsevaan Korttajärveen. 

Lehesjärveä, Vähäjärveä ja Korttajärveä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan.

Lehesjärveen laskevan Tervajoen yläosassa sijaitsee [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Tervajarvi(5957) Tervajärven luonnonsuojelualue].

==Nykytila ja suojelu==
Lehesjärvi-Vähäjärvi kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Järvien ravinnepitoisuudet ovat korkeita, lähellä välttävän rajaa. Lisäksi järven kemiallinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,31 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg.

Lehesjärven ja Vähäjärven vedenlaatu ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 1976 alkavan tarkastelujakson aikana. Rehevyyden on arveltu johtuneen järviin kohdistuneesta hajakuormituksesta. Keskimääräinen fosforipitoisuus on pysytellyt noin 40 μg/l. Sekä kesä- että talvikerrostuneisuuden aikaan järvien alusvedessä esiintyy useasti hapettomuutta.  

Lehesjärvellä ja Vähäjärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin Lehesjärvestä 9100 kg (179 kg/ha) ja Vähäjärvestä 7900 kg (229 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
2000-luvulla Lehesjärven ja Vähäjärven kalastoa ovat tutkineet muun muassa Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus sekä entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), nykyinen Luonnonvarakeskus (Luke). Järvien kalastoon kuuluvat koekalastusten perusteella ainakin ahven, kiiski, kuha (jota on myös istutettu), hauki, salakka, särki, pasuri, lahna ja särki-lahna.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==