Kallavesi (yhd.)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->
'''Kallavesi''' on suuri järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kuopio]]n, [[Siilinjärvi (kunta)|Siilinjärven]] ja [[Leppävirta|Leppävirran]] kunnissa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]].

==Järven erityispiirteet==
Kallavesi kuuluu viiden muun järven kanssa samassa 81,8&nbsp;metrin tasossa olevien järvialtaiden muodostamaan [[Iso-Kalla]]an. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi [[:Luokka:Suurjärvi|suurjärveksi]], Iso-Kalla on Suomen neljänneksi suurin järvi.
{|class="wikitable"
!colspan=2 style="font-size:large"|[[Iso-Kalla]]
|-
!Osajärvi
!Pinta-ala (km<sup>2</sup>)
|-
|[[Kallavesi (yhd.)|Kallavesi]] || 478,1
|-
|[[Suvasvesi (04.273.1.001)|Suvasvesi]] || 233,6
|-
|[[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)|Juurusvesi - Akonvesi]] || 156,9
|-
|[[Riistavesi (04.691.1.001)|Riistavesi]] || 23,2
|-
|[[Varisvesi (04.273.1.300)|Varisvesi]] || 7,8
|-
|[[Iso-Jälä (04.611.1.007)|Iso-Jälä]] || 7,3
|-
|'''Yhteensä''' || '''906,9'''
|}

Kallaveden pinta-ala on 478 neliökilometriä; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 10 ja se on [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnan]] suurin järvi. Kallaveden keskisyvyys on 9,7 metriä ja suurin syvyys 75 metriä. Syvin kohta sijaitsee Hirviselällä Hevonperä-saaren lounaispuolella. Näkösyvyys vaihtelee puolestatoista metristä neljään metriin.

Kuopion kaupunki sijaitsee Kallaveteen etelästä työntyvällä Kuopionniemellä, jonka pohjoiskärjestä alkaa [[Kallavesi (yhd.)/Kallan sillat|Kallan sillat]]. Kallan sillat jakaa Kallaveden kahteen pääaltaaseen. Suurempi itäinen allas jakautuu myös kahtia Puutossalmessa, jossa sijaitsee Puutossalmen lossi.

Suuri Ruokovedeksi eli Ala-Ruokovedeksi kutsutaan aluetta Petynsaaren ja Kakinsalon pohjoispuolella, Pohjois-Kallavedeksi kutsutaan aluetta Petynsaaren ja Kakinsalon eteläpuolella rajoittuen Kallan siltoihin (läntinen allas). Etelä-Kallavedeksi kutsutaan aluetta Kallan siltojen ja Puutossalmen välillä (pohjoisosa itäisestä altaasta). Puutossalmen eteläpuolella sijaitsevat Sotkanselkä, Koirus ja Konnusvesi (eteläosa itäisestä altaasta).

Saaria Kallavedessä on runsaat 1&nbsp;900, suurimpia ovat Vaajasalo (967&nbsp;ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 56), Laivonsaari (637&nbsp;ha, sijalla 98), Sorsasalo (610&nbsp;ha), Säyneensalo (500&nbsp;ha) ja Näpinsalo (223&nbsp;ha). Suomen suurin saari, Soisalo (163&nbsp;907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Kallaveteen.

Kallaveden valuma-alue on järvialtaikko mukaan lukien 16&nbsp;270&nbsp;km<sup>2</sup>. Valuma-alueen pääosan muodostavat [[Iisalmen reitin valuma-alue (04.5)|Iisalmen reitti]] (pinta-ala 5&nbsp;583&nbsp;km<sup>2</sup>, järvisyys 7,7&nbsp;%), [[Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)|Nilsiän reitti]] (5&nbsp;422&nbsp;km<sup>2</sup>, 12,5&nbsp;%) ja [[Juojärven reitin valuma-alue (04.7)|Juojärven reitti]] (2&nbsp;074&nbsp;km<sup>2</sup>, 22,0&nbsp;%).

Kallavesi tai paremminkin Iso-Kalla purkautuu Soisalon saaren kahta puolta: 1) Konnusvedestä (osa Kallavettä) Konnuksen kanavan, Konnuskoskien (Pirtti-, Emä-, ja Koivukoski; luonnonkoskia) sekä Naapuskoskien kautta [[Savivesi (04.271.1.050)|Saviveteen]] ja 2) [[Suvasvesi (04.273.1.001)|Suvasvedestä]] [[Varisvesi (04.273.1.300)|Varisveteen]] (molemmat osa Iso-Kallaa) ja edelleen [[Varisvesi (04.273.1.300)/Karvion kanava|Karvion kanavan]] ja Karvion luonnonkosken kautta [[Kermajärvi (04.274.1.014)|Kermajärveen]]. Molemmat reitit päätyvät lopulta [[Suur-Saimaa]]lle. Keskivirtaama ykkösreitillä on noin 110&nbsp;m<sup>3</sup>/s, kakkosreitillä 45&nbsp;m<sup>3</sup>/s.

Suomen toinen [[Kallavesi (14.972.1.001)|Kallavesi]] (14,0&nbsp;km<sup>2</sup>) sijaitsee Kymijoen vesistössä Mäntyharjulla.

===Säännöstely===
Kallavesi on vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä varten säännöstelty järvi. Lisätietoa Kallaveden tasossa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Kallavesi (yhd.)/Säännöstely|säännöstelysivulta]]
{|class="wikitable"
|-
!colspan=2|Kallaveden säännöstely
|-
|Säännöstelyn aloitus || 1972
|-
|Säännöstelyn tavoitteet || Vesiliikenne, tulvasuojelu
|-
|Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Savon ELY
|-
|Säännöstelyväli || 1,10 m
|-
|Säännöstelyn tavoitteellinen yläraja || NN+82,00 m
|-
|Säännöstelyn alaraja || NN+80,90 m
|-
|Säännöstelyn alaraja laivaliikennekaudella 1.5.–10.12. || NN+81,25 m
|}

===Vedenkorkeus===
Vedenkorkeuksia on mitattu Konnuksen yläasteikolla vuodesta 1864 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,53&nbsp;m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 96&nbsp;cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+83,08&nbsp;m (heinäkuussa 1899) ja alin NN+80,75&nbsp;m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 233&nbsp;cm.

Kuopion Itkonniemen asteikolla keskivedenkorkeus on säännöstelyn alkamisen jälkeen ollut NN+81,56&nbsp;m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 83&nbsp;cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,43&nbsp;m (kesäkuussa 1988) ja alin NN+81,00&nbsp;m (lokakuussa 2006), joten äärivaihtelu on ollut 143&nbsp;cm.

===Virtaama===
Menovirtaamahavaintoja Konnuksen ja Karvion kautta purkautuvista vesimääristä on vuodesta 1931 alkaen. Keskivirtaama on ollut 161&nbsp;m<sup>3</sup>/s, keskiylivirtaama 345&nbsp;m<sup>3</sup>/s ja keskialivirtaama 73&nbsp;m<sup>3</sup>/s. Äärivirtaamat ovat olleet 554&nbsp;m<sup>3</sup>/s (kesäkuussa 1955) ja 15&nbsp;m<sup>3</sup>/s (lokakuussa 2006).

Säännöstelyjaksolla on yli- ja alivirtaaman suhde kasvanut selvästi. Säännöstelemättömällä jaksolla vuoden alimmat virtaamat olivat talvella, mutta säännöstelyjaksolla kesävirtaamat ovat olleet pienimpiä. Säännöstelyn myötä talvivirtaamat ovat nousseet selvästi, samoin kylläkin kesän ylivirtaamat. Vuoden virtaamahuippu saavutetaan yleensä kesäkuussa. Säännöstelyn myötä kevätvirtaamat ovat kasvaneet, loppukesän ja alkusyksyn virtaamat laskeneet ja alivirtaamat pienentyneet.

===Pintaveden lämpötila ja lämpöluotaukset===
[[Kallavesi (yhd.)/Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Kuopio)|Pintaveden lämpötilan havaintopaikka]] (62°54´N, 27°44´E) sijaitsee Kuopion Itkonniemellä. Havaintopaikkaa voidaan pitää järven keskimääräisiä rantaoloja edustavana. Havainnointi aloitettiin vuonna 1945, mutta havainnoissa oli tauko vuosina 1951–1959. Mittaukset tehdään vedenkorkeusasteikon lähellä, niemen kärjessä laiturilta, 6 metrin päässä rannasta. Veden syvyys mittauspaikalla on 1,5&nbsp;m. Ranta on loiva (neljän metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kivinen. Havaintopaikka ei ole varjossa aamuisin klo&nbsp;8. Rantavesi sekoittuu kohtalaisesti. Lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 13,7&nbsp;ºC, heinäkuussa 18,1&nbsp;ºC ja elokuussa 17,3&nbsp;ºC.

Kallavedellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka sijaitsee Säyneensalon lounaispuolisessa syvänteessä, jossa veden syvyys on 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 19,7&nbsp;ºC, 10 metrin syvyydessä 17,6&nbsp;ºC, 20 metrissä 12,4&nbsp;ºC ja 40 metrissä 8,2&nbsp;ºC. Maksimi saavutettiin 10 metrissä keskimäärin 23 päivää, 20&nbsp;metrissä 58 päivää ja 40 metrissä 71 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavutti tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyi tasalämpöisenä 22 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila oli 20 metrin syvyydessä 1,0&nbsp;ºC ja 40 metrin syvyydessä 1,4&nbsp;ºC.

===Jäähavainnot===
Jäätymisen ja jäänlähdön havaintopaikan näköpiiri kattaa [[Kallavesi (yhd.)/Kuopion matkustajasatama|Kuopion matkustajasataman]] edustalla olevan Kallaveden. Aikaisemmin havaintopaikka sijaitsi Kuopion pohjoisreunalla Päivärannassa Kallan siltojen läheisyydessä (vuoteen 1962 saakka). Vanhimmat jäätymis- ja jäänlähtöhavainnot ovat kuitenkin peräisin Satamatoimiston kirjanpidoista. Vanhimmista päivämääristä ei ole varmuutta koskeeko kyseinen jäätyminen tai jäänlähtö sataman näköpiiriä vai Ollinselkää. Satamatoimistossa jäänlähtöjä on havainnoitu vuodesta 1822 alkaen, jäätymisiä taas syksystä 1833 alkaen. Satamatoimiston ja SYKEn havaintosarjassa ei ole aukkoja – taitaapa olla maailman pisin yhtenäinen havaintosarja tästä ilmiöstä! Vaikka Kallavettä säännöstellään, vaikutukset eivät näy jäätymis- ja jäänlähtöhavainnoissa, vaan niitä voidaan pitää luonnontilaisena.

Kallaveden jäänpaksuuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1977 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on Itkonniemen havaintopaikalla ollut 60&nbsp;cm, koko jakson ennätyspaksuus 80&nbsp;cm maaliskuulta 1987.

==Nykytila ja suojelu==
Keski-Kallaveden saaristo on kooltaan noin 600&nbsp;ha. Pääosa saarista kuuluu Iivarinsalon saariryhmään. Alue on pääosin virkistyskäytössä. Koko saaristo on Natura-aluetta ja noin 25&nbsp;ha on luonnonsuojelualuetta. Natura-alue on vesialueineen kooltaan 3&nbsp;700&nbsp;ha. Keski-Kallaveden saaristo on pääosin rakentamatonta ja rannoiltaan kallioista ja kivikkoista. Tämä osa Kallavettä on tyypiltään ruokojärvityyppiä. Kasvillisuus on kuitenkin suurimmaksi osaksi karua ja niukkakasvustoista. Alueen saarissa on maisemallisesti arvokkaita kalliomänniköitä. Alueella on myös kokonaan puuttomia luotoja.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kallaveden tärkeimmät saaliskalat ovat hauki, kuha ja ahven, muita saaliskaloja ovat muun muassa made, lahna, särki, säyne, siika, muikku ja järvitaimen.

Pohjois-Kallaveden kuhakanta on vahva ja sen selkävesiltä löytyy isoa haukea. Jopa yli kilon painoisia ahvenia on pyydetty syvän veden läheisten luotojen kupeesta. Etelä-Kallaveden Ollinselältä voi uistella järvitaimenta ja kuhaa.

Kallaveden saaristo on erittäin arvokas linnustonsuojelukohde. Se on Pohjois-Savon maakunnan selkeästi paras selkälokin (n. 70 paria) pesimäjärvi ja siellä elelee vahva kuikkakanta (n. 15 paria). Järvellä on myös runsaasti kalatiiroja (n. 100 paria).

Kallavedellä on kasvistollisesti edustavia kalkkikallioita sekä luonnontilaisia vanhoja metsiä.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Kuopion kaupunki on suurin asutuskeskus Kallaveden rannalla. Kuopion asuinalueista monet rajoittuvat Kallaveden rantaan ja tarjoavat unelman asumisesta järven rannalla kaupungissa. Kallavesi onkin kuopiolaisille merkittävä virkistyskohde ja kaupunkia suunniteltaessa on otettu huomiion järven tarjoamat virkistysmahdollisuudet niillekin jotka eivät aivan rannassa asu.

Kallavedellä on runsaasti vene- ja laivaliikennettä moneen ilmansuuntaan. Kallavettä pitkin kulkee paljon teollisuuteen liittyvää kaupallista liikennettä jopa Saimaan kanavalle asti. Turisteille ja paikallisille on tarjolla sisävesiristeilyjä ja reittimatkoja aina Lappeenrantaan asti.

Keski-Kallaveden saaristo (mm. Iivarinsalo ja Vatanen) on suosittua virkistysaluetta retkeilijöiden, sienestäjien, marjastajien, metsästäjien ja kalastajien keskuudessa. Saaristossa on 6 kalamajaa, 3 keittokatosta, 7 laavua ja 23 tulentekopaikkaa. Kalamajojen, laavujen ja keittokatosten varusteluun kuuluvat puuvaja, käymälä ja jätehuolto. Hietasalossa ja Iivarinsalossa on hyvät hiekkarannat.

==Tarut ja tositarinat==
Kallavesi on osa kuopiolaista identiteettiä. Kallavesj-laulun säkeet kertovat kuopiolaismiehen suuresta kaipuusta rakkaan Kallaveden rannoilla:
”Kallavesj, Kallavesj, järviij järvi, siinä pesj äet mun paetanj monta kertoo, isä särillep pitj mertoo, veljmies salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj.”

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=70096&lan=sv Pohjois-Kallaveden alueen vedenlaatu] Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö.fi
*[http://www.ahven.net/ksuunnitelmat/43.pdf Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009–2019] Ahven.net
*[http://www.fishinginfinland.fi/kallavesi Kallavesi - Pohjois-Savon vesiväylä] FishinginFinland.fi

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]
[[Luokka:Iso-Kalla]]