Paalijärvi (21.025.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Paalijärvi sijaitsee Riihimäellä noin 4 km lounaaseen kaupungista. Järven pinta-ala on 76 ha, keskisyvyys 1,6 m ja suurin syvyys 2,2 m. Järven valuma-alueen koko on 16,5 km², josta peltojen osuus on 10,6 % ja järvisyys 5,6 %. Pääosin valuma-alue on metsäistä ja soista maastoa. Keskimääräinen viipymä, aika jossa vesi vaihtuu, on 110 päivää.
Paalijärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh), jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven tilaan vaikuttaa merkittävästi siihen kohdistuva hajakuoma sekä järveä rehevöittävä sisäkuormitus.  Pääosa järven tulevista vesistä tulee sen yläpuolisen Vähäjärven kautta. Paalijärvestä vedet virtaavat Paalijokena Hyvinkäälle yhtyen lopulta Vantaanjokeen.

==Nykytila ja suojelu==

Paalijärvi on rehevöitynyt luonnostaan ja valuma-alueella harjoitettava maatalous kuormittaa järveä. Järven vesi on tummanväristä ja sisältää runsaasti ravinteita. Järven pH on 6,5-7,0 eli järvi on hieman hapan. Näkösyvyys on keskimäärin 0,83m. Järven happitilanne on tyydyttävä. Talvisin esiintyy usein happivajetta ja vuonna 2003 happi loppui, jolloin esiintyi kalojen joukkokuolemia. Sinileväkukintoja on lähes joka kesä.

Järven tila on vaihdellut huomattavasti vuosien varrella. Vähäsateisena ja lämpimänä kesänä 2006 Paalijärven vesi oli ollut seurantavuosien parhaita; kirkasta, ravinnepitoisuudet tavanomaista matalampia ja levää vain vähän. Viileänä ja epävakaisena kesänä 2012 ravinteita ja levää oli jälleen runsaasti. Kesällä 2015 ja 2021 Paalijärven ravinnepitoisuudet olivat tasaisia, kokonaisfosforipitoisuus 45 µg/l ja kokonaistyppi 800 µg/l). Näinä kesinä sinilevä ei päässyt runsastumaan ja ''a''-klorofylli pitoisuudet olivat koko kesän alle 20 µg/l. Elokuussa 2015 otettu kasviplanktonnäyte osoitti leväbiomassan järvessä matalaksi ja sinilevien osuuden pieneksi.

Järvellä on suoritettu vesikasvillisuuden niittämistä 1980-luvulta lähtien ja vuonna 1998 järven pohjaa ruopattiin. Järvellä suoritettiin sedimenttitutkimuksia vuonna 2003 osana Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hanketta. Koska järvi on hyvin matala, oli tuloksissa huomattavaa vaihtelua johtuen mataluuden aiheuttamasta sekoittumisesta. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että järvi on ollut rehevä jo pitkään.

==Veden laatu==

Paalijärven vedenlaatua seurataan kolmen vuoden välein lopputalvisin ja kesäisin osana Riihimäen kaupungin toteuttamaa pintavesien seurantaa. Seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Paalijärvi, keskiosa 2, jossa vesisyvyys on noin 2,5 metriä.
Järveä seurattiin aikaisemmin  1980-luvulla Helsingin yliopiston tutkimuksissa ja 2002-2005 osana Kanta-Hämeen järvien Järki-hanketta.

Paalijärven vesi on humuksen ruskettamaa ja veden väriluku on vaihdellut vuosien ja vuodenaikojen välillä paljon. Kesällä 2006, vaikka järven vesi oli poikkeuksellisen kirkasta sen väri (100 mg Pt/l) oli silmämääräisestikin selvästi ruskeaa. Näkösyvyydeksi mitattiin tällöin 1,6 metriä. Kesällä 2021 veden väriluku oli 110-140 mg Pt/l ja näkösyvyys noin 70 cm.
  
Talvina, jolloin Paalijärvi on jäätynyt tavanomaiseen aikaan marras-joulukuussa ja jääkansi on pakkasissa vahvistunut puoleen metriin, on happitilanne järvessä ollut lopputalvella usein huono. Myös talvella 2021 lyhyen alakutalven jälkeen järvessä todettiin merkittävä hapen kyllästysvajaus. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Kesällä rehevässä, runsashumuksissa järvessä happitilanne on saattanut heiketä välttäväksi, mutta tuulten päästessä sekoittamaan matalaa järveä, vesi on hapettunut nopeasti.

Ravinteita, fosforia ja typpeä, Paalijärvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ''a''-klorofyllipitoisuus on ollut joinain kesinä erittäin korkea. Sinilevien runsastumista järvessä on todettu joinain kesinä.

<gallery widhts=200 heights=100 perrow=2 caption=>
Tiedosto:PAvari2021.jpg|alt=COD ja väriluku kuvaavat veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l.  Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:PAchl2021.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.Levät lisäävät veden sameutta.
Tiedosto:korvaavaP.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:PAtyppi2021.jpg|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Paalijärven alueella on ominaista kaislatyypit ja osmankäämi-ratamosarpio-tyyppien kasvit. Järven luontainen rehevyys, ulkoiset ravinnekuormitukset ja järvne mataluus ovat mahdollistaneet laajat ja monipuoliset vesikasvikasvustot. Hallitsevat lajit ovat ilmaversoiset ja kelluslehtiset lajit, kuten järviruoko. Muita lajeja ovat mm. leveäosmankäämi, järvikaisla, uistinvita ja ulpukka. Järven kasvillisuutta kartoitettiin vuonna 2001.

Järvi on paikallisesti arvokas levähdys- ja ruokailupaikka varsinkin muutonajan linnustolle. Osa järvellä pesivistä lintulajeista on mainittu lintudirektiivissä eli kyseisten lajien elinoloja ei saa heikentää. Tavattuja lajeja ovat mm. kalatiira, naurulokki, pikkulokki, nokikana, telkkä, sinisorsa ja tavi. Varsinkin järven länsi- ja pohjoisrannat sekä Paalijoen suisto ovat tärkeitä alueita linnustolle.

Järven kalasto on pieni, johtuen järven pienestä koosta ja mataluudesta. Järvi soveltuu kuitenkin virkistyskalastukseen. Järvessä elää mm. hauki, lahna, ruutana, karppi, särki ja ahven. Järveen on istutettu haukia, karppeja, suutareja ja lahnoja vuodesta 1972 lähtien.

==Vesistön käyttö ja suojelu==

Järven pinnankorkeutta laskettiin 1930-luvulla, jonka seurauksena veden määrä järvessä väheni jopa 25%. Pinnan alentamisella pyrittiin parantamaan ranta-alueilla sijainneiden viljelymaiden kosteusoloja keväisin ja syksyisin. Pintaa alennettiin uudestaan vuonna 1941 0,58m peltojen kuivatustilan parantamiseksi.

Syksyllä 2014 Paalijärven pohjapato kunnostettiin.

Järven ranta-alueiden kiinteistöillä on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetus], mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.  
Lannoitettaessa tulee jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Reitit ja paikat==

Riihimäen kaupungilla on järven rannalla uimaranta. Uimarannan läheisyydessä, järven etelärannalla on lintutorni ja laavu.

Järven ympärillä kiertelee luontopolku.

Ranta-asukkaat ovat sopineet moottoriveneiden käyttökiellosta järvellä.

==Suojeluyhdistys==

Järven kunnosta huolestuneet asukkaat perustivat Paalijärven vesiensuojeluyhdistyksen vuonna 1978. Toimintaa jatkaa 2013 perustettu Paalijärven ja Vähäjärven suojeluyhdistys ry, jonka hallituksen puheenjohtaja on Jukka Aranko, puh 0400 501200, sähköposti jukka (ät) sheriffit.fi.

Tiedotusta ylläpidetään myös yhdistyksen facebook sivustolla, kts https://www.facebook.com/groups/721385367880179/


===Kytöjärven kalastuskunta===

Kalastusasioita Paalijärvellä hoitaa [http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta]. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Paalijärven lisäksi, Hirvijärvi, Vatsianjärvi, Suolijärvi, Märkiö, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km<sup>2</sup>. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi

==Aiheesta muualla==

* [http://www.riihimaki.fi/ymparisto Riihimäen ympäristö ja luonto] 
* [http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]
* [http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]