Hepolammi (21.033.1.003)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järvi ja sen ympäristö==

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suolij%C3%A4rvi_%2821.033.1.001%29 Suolijärven] itäpuolella, rikkonaisessa moreeni- ja kalliomaastossa, missä alavimmat paikat ovat soistuneet, on neljä melko luonnontilaisena säilynyttä metsälampea: [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suolampi_%2821.033.1.004%29 Suolampi], [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suonp%C3%A4%C3%A4nlampi_%2821.033.1.005%29 Suonpäänlampi], Hepolammi ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Puoliv%C3%A4linlampi_%2821.033.1.002%29 Puolivälinlampi]. Lampien pinta-alat vaihtelevat 1,4 – 2 hehtaariin. Suonpäänlammen ja Hepolammen valuma-alueet ovat noin 20 hehtaaria, Suolammen ja Puolivälilammen noin 50 ha. Puolivälinlampi on lammista syvin, 10 metriä. Muiden lampien syvyys on nelisen metriä.

Suolampi ja Suonpäänlampi laskevat yhteistä ojaa pitkin Suolijärven koillisosaan. Hepolammi laskee Puolivälinlampeen, mikä laskee edelleen Tuttulanojaa pitkin Suolijärven eteläosaan. 

Lammista vain Hepolammen läheisyydessä kulkee metsäautotie. Asutusta lampien rannoilla ei ole. Suonpäänlammen itärantaa lukuun ottamatta lampien rannat sekä Tuttulanojan rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta].

==Veden laatu==

Suolampea lukuun ottamatta, lammista on otettu vesinäytteitä osana Hyvinkään pintavesien seurantaa vuonna 2006 ja 2018. Näytteet otettiin metrin syvyydestä ja metrin pohjan yläpuolelta. Lisäksi tutkittiin lämpötila- ja happikerrostuneisuutta.

Seurantalammissa vesi oli selvästi hapanta (pH n. 6) ja ruskeaa. Päällysveden väriluvut olivat talvella 250-300 mg Pt/l ja kesällä 150-250 mg Pt/l. Humusvaikutusta osoittava kemiallisen hapenkulutuksen (COD<sub>Mn</sub>) arvo, 30-40 mg/l, kertoi myös merkittävästä humuspitoisuudesta.

Lampia tuulilta suojaavan, mäkisen ympäristön vaikutuksesta kevään ja syksyn täyskiertoajat jäävät lammissa lyhyiksi. Vedet lämpötilakerrostuvat varhain ja lämpötilan harppauskerros estää vesikerrosten sekoittumisen kerrostuneisuuskausina. Happitilanne oli  lammissa välttävä. 

Ravinnepitoisuuksien perusteella lampien vedet ovat reheviä, kesäajan kokonaisfosforipitoisuuden vaihdellessa päällysvesissä 20-40 µg/l.

Lampien levätuotantoa kuvaavat klorofylli ''a''-pitoisuudet analysoitiin kesällä vesisyvyydestä 0-2 metriä. Aikaisemmin ne oli määritetty vesistä 1984. Hepolammissa klorofylli ''a''-pitoisuudet oli 10-16 µg/l, Puolivälinlammessa 12 µg/l ja 6 µg/l ja Suonpäänlammessa 65 µg/l ja 13 µg/l. Leväpitoisuudet viittaavat lähinnä reheviin kasvuolosuhteisiin.

<gallery widhts=240 heights=100 perrow=3>
Tiedosto:SHP Happipitoisuus.gif|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.
Tiedosto:SHP Fosforipitoisuus.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:SHP Typpipitoisuus.gif|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Alueen luonto==

Kytäjällä useiden metsälampien rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta]. Suojelu estää rakentamisen lampien rannoille sekä metsähakkuut rannoilla. Suojelualueet eivät ulotu lampien koko valuma-alueelle.

Lammet ovat Kytäjä-Usmin [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/ Natura2000-verkostossa], jonka arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja, useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä alueella havaittu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

==Reitit ja paikat==

Suolampi, Suonpäänlampi, Hepolammi ja Puolivälinlampi sekä muut lähialueen lammet ovat kauniita metsälampia ja levähdyspaikkoja retkeilijälle. Tulentekopaikkoja ei rannoilla ole. Pehmeät, mutaiset rannat vaikeuttavat vesille pääsyä ja tekevät siitä epämukavaa, kun hapettomasta pohjasta pahanhajuiset kaasut kuplivat pintaan. Kytäjän lampialueen leiri- ja uimapaikat löytyvät [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Haiskari_%2821.031.1.008%29 Iso-Haiskarilta] ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kiiskilampi_%2821.031.1.007%29 Kiiskilammelta].

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

* [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]
* [http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue]