Iso-Kairi (23.093.1.006)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Iso-Kairi on pääosin matala, mutta puhdas, sameavetinen järvi. Vettä järvi saa [[Mustalammi (23.093.1.004)|Mustalammesta]] ja [[Pikku-Kairi (23.093.1.005)|Pikku-Kairista]], ja se laskee Vihtijärveen.

Puusto ulottuu suurelta osin rantatöyräille asti, rantakaislikkoa on paikoitellen ja vain muutamin paikoin kallio tai kivet ulottuvat veteen asti. Rantavesien pohjilla on paljon veteen kaatuneiden puiden runkoja. Ulpukat koristavat rantojen edustaa ja lahtia. 

Järvessä on mm. ahventa, haukea, madetta ja särkikaloja. Kaakkuripariskunta on ilahduttanut jo vuosia järvellä vierailijoita.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Iso-Kairin rannoilla ei ole pysyvää asutusta. Järven kaakkoisrannalla on partiolippukunta Haagan Eräveikkojen kämppä, sauna ja huoltorakennus. Kämppä on käytössä lähinnä viikonloppuisin ja kesäisin. Kämpälle vievä metsäautotie on suljettu puomilla.

Ison-Kairin länsirannalla on leirien järjestämiseen soveltuva suurehko niemi ja koillisrannalla hyvä päiväretkeilykohde, "laavuniemi". Järvi on Hiiskulan kartanon mailla.

==Tarut ja tositarinat==

Haagalaiset partiolaiset ovat olleet järven retkiasukkeja 1960-luvun lopulta lähtien. Vuosien saatossa he ovat törmänneet moniin kummallisuuksiin. Tässä niistä aluksi pari. 

Kämpänsyöjäeläin vierailee Kairilla öisin. Se nakertaa äänettömästi punamullatun partiokämpän alahirsiä 30 sentin korkeudelta. Sitkeistä yrityksistä huolimatta tätä salaperäistä eläintä ei ole koskaan vielä nähty, saati sitten saatu valokuvaan. Lieneekö salaperäinen eläin Arskanharjun asukki?

Arskanharju nousee kämpältä korkealle Kakarlammen suuntaan. Sen länsipäässä on suuri kivi, jonka takana on yöpymispaikka. Öisin harjulla humisee ja kuuluu kummia. Metsästä kuuluu jatkuvaa liikettä, joka pitää pienet retkeilijät varuillaan. Arska kai vartioi harjuaan ja kiveään?

==Aiheesta muualla==