Iso-Vuotava (19.003.1.003)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järvi ympäristöineen==

Iso-Vuotavan pinta-ala on 14,7 ha ja se kuuluu Mäntsälänjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 1,9 km2, ja siitä 21 % on soita. Järven keskisyvyys on
2,6 m ja maksimisyvyys 5,5 m. Vuonna 1991 järven rannalla oli toistakymmentä
mökkiä. Kesämökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen vuoteen 2005 mennessä. Iso-
Vuotavassa ei ole yleistä eikä yhteisrantaa. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.

==Nykytila ja suojelu==
Iso-Vuotavan kokonaisfosforipitoisuus oli 20 μg/l elokuussa vuonna 1991. Kyseinen
pitoisuus ilmentää mesotrofiaa eli järvi on keskirehevä. Samana ajankohtana
klorofyllipitoisuus oli 46 μg/l, mikä kertoo kuitenkin selvästä rehevyydestä. Kasviplankton koostui pääosin sinilevistä vuoden 1991 tutkimuksen perusteella. Näkösyvyys on 1,6m, eikä umpeenkasvua esiinny.
Loppukesästä Iso-Vuotavan happipitoisuus on ollut huono, neljän metrin syvyydessä
happea oli vain 0,6 mg/l. Vaikka talvisia vedenlaatutietoja ei ole saatavilla, voidaan
olettaa, että happikatoja esiintyy myös silloin.
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Iso-Vuotavan vesi on
kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992.
Iso-Vuotavan kasvillisuudesta ei ole tietoja, eikä myöskään ilmakuvia. Iso-Vuotavalla on tehty yksittäisiä kunnostustoimia. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.


==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Iso-Vuotavassa esiintyy ahventa, haukea, särkeä ja ruutanaa. Lisäksi kiiskeä ja
madetta esiintyy harvalukuisena. Iso-Vuotavaan on istutettu siikaa, lahnaa, toutainta,
haukea, kuhaa, karppia ja harjusta. Samoin täplärapuja on istutettu. Vuonna 1999 Iso-
Vuotavaan istutettiin 2000 kuhaa, 500 toutainta ja 145 lahnaa. Hirvihaaran kartano on
vienyt asiakkaitaan Iso-Vuotavalle kalaan (Herlevi 2000)

Iso-Vuotavan laskennallisesta fosforikuormituksesta 73 % aiheutuu luonnonhuuhtoumasta.
Haja- ja loma-asutuksen osuus oli 6,4 % vuonna 1991. (Henriksson ja Myllyvirta 1991).
Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Iso-Vuotava on keskirehevä, aiemmin karu järvi. Suurta virkistyskäyttöarvoa järvellä ei ole, Iso-Vuotavalla on tosin parikymmentä mökkiä. Yleisiä tai yhteisiä rantoja ei ole. Natura-alue sijaitsee 100 m:n etäisyydellä Iso-Vuotavasta. Jos Iso-Vuotavaa alettaisiin kunnostaa, niin mahdollisina toimijoina olisivat Iso-Vuotavan osakaskunnat.

Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==