Kankarinjärvi (35.534.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Kankarinjärvi on Kihniössä sijaitseva Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Ikaalisten reittiin lukeutuva rehevä järvi. Järveen laskee pohjoisesta Naarminjärven vesistö, lännestä Vääräjoen vesistö, idästä Hirvijoen ja Nerkoonjärven vesistöt. Järven valuma-alue on 256 km². (Tampereen kaupunki 2014)

==Nykytila ja suojelu==

Kankarijärvelle syntyvä vesistökuormitus koostuu turvetuotannosta, maa- ja metsätalouden kuormituksesta ja haja-asutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Järven länsipuolella sijaitsee runsaasti peltomaita ja valuma-alueella on runsaasti metsäojituksia. Kankarijärvi on rehevä järvi, jonka alusvesi kärsii heikosta happitilanteesta lopputalvisin ja satunnaisesti loppukesäisin. (Tampereen kaupunki 2014)

Kankarinjärvi luokitellaan yleisen vesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti luokkaan tyydyttävä. (Tampereen kaupunki 2014)

[[Tiedosto:Kankarinjärvi.jpg|750px|left|]]
<small>Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kankarijärvessä kasvukauden aikana v. 1991-2013. Kankarinjärvi on tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi (MRh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 25 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.</small>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Kalastajat ovat saaneet järvestä lähinnä haukea, ahventa, kuhaa, lahnaa ja särkeä. Järveen on istutettu järvilohta ja kuhaa. Kuhakanta on lähtenyt hyvin elpymään, mutta lohikanta on heikko. Myös rapukanta on heikentynyt järvelle iskeneen rapuruton seurauksena. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2005)

Kankarinjärven yläpuolisissa koskissa on suoritettu kalkitusta. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2005)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Kankarinjärvelle sijaitsee Pyhäniemen uimaranta.  Uimarannan pohjoispuolelta alkaa noin kilometrin pituinen pitkä, kapea niemi (nimeltään Pyhäniemi), joka työntyy järvelle lounaaseen. (Tampereen kaupunki 2014)

Järven rannat ovat paikoittain tiheään asuttuja.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Tampereen kaupunki 2014. Uimarantaprofiili. Pyhäniemen EU-uimaranta. WWW-sivu. Luettu 2.6.2014. [http://www.sotesi.fi/sotesi/liitetiedostot/editori_materiaali//18255.pdf]

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2005. Pirttinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kihniö. Lupapäätös 160/2005/4. WWW-sivu. Luettu 2.6.2014. 
[http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=14&ved=0CGoQFjAN&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257BBBD1FC82-676D-4F29-98B3-6F4A8833813E%257D%2F84128&ei=ZEqMU9zSLIjNygPu_oKYBw&usg=AFQjCNH5bdi3SOOSRVdPFq1ihjjeCDLgdw&bvm=bv.67720277,d.bGQ]