Kirjava (l) (21.033.1.016)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järvi ja sen ympäristö==

Kirjavat ovat Hirvijärven latvavesiä järven lounaispuolella. Läntinen Kirjava laskee metsäojaa pitkin idänpuoleiseen Kirjavaan, jonka laskuoja vie vedet [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaveton_%2821.033.1.014%29 Kavettomaan]. Kavettomasta vesi virtaa Hirvikorven suon kautta [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärveen]. Kirjavien valuma-alueet ovat paikoitellen soistuneita metsämaita ja lampien rannat ovat säilyneet luonnontilaisina. 

Lammista läntinen Kirjava on syvempi, vesisyvyyden ollessa 10 metriä, mutta pinta-alaltaan se on hieman [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirjava_%28i%29_%2821.033.1.015%29 itäistä Kirjavaa] pienempi. Itäisessä Kirjavassa syvyys on 7 metriä. Läntisen lammen valuma-alue on 19 hehtaaria, itäisen 34 hehtaaria. Valuma-alueet ovat metsien peittämää moreeni- ja kalliomaastoa, jonka painaumakohdat ovat soistuneet.

==Veden laatu==

Kirjavat-lammista otettiin vesinäytteet osana Hyvinkään pintavesien seurantaa vuonna 2006. Molemmista näytteet otettiin metrin syvyydestä ja metri pohjan yläpuolelta. Lisäksi tutkittiin lämpötila- ja happikerrostuneisuutta. Aikaisempaa vedenlaatutietoa Kirjavista on vuosilta 1984 ja 1997.

Kirjavat ovat kirkasvetisiä humuslampia, jossa veden väriluku on korkea. Tuulilta suojaisissa lammissa kevään ja syksyn täyskiertoajat jäävät lyhyeksi ennen lämpötilakerrostuneisuuden syntymistä. Talvella happivajetta oli jo päällysvedessä 70 % ja alusvesi oli täysin hapeton. Kesällä lampien päällysveden happitilanne oli hyvä, mutta jo kolmen metrin syvyydestä happi oli ehtynyt, sillä päällys- ja alusvesikerrokset toisistaan eristävä lämpötilan harppauskerros oli jo kahden metrin syvyydessä.

Vuonna 2006 Kirjavat–lammissa kokonaisfosforipitoisuus oli noin 20 µg/l eli lievää rehevyyttä osoittava. Siihen viittasi myös ''a''-klorofyllipitoisuudet Länsi-Kirjavassa 4-10 µg/l ja Itä-Kirjavassa 4-8 µg/l.

Vuosien väliset muutokset lampien ravinnetilassa ovat olleet melko pieniä, vaikka sään ja hydrologisten olosuhteiden, kuten valunnan, vaikutus voi olla näin pienissä lammissa merkittävä. Lampien valuma-alue on pysynyt seurantavuosien ajan melko vakaana, pääasiallisen maankäytön ollessa metsätaloutta.

<gallery widhts=240 heights=120 perrow=3>
Tiedosto:Kirjavat Variluku.gif|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l.  Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:Kirjavat Fosforipitoisuus.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:Kirjavat Typpipitoisuus.gif|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Alueen luonto==

Itäisen Kirjavan näytteitä otettaessa elokuussa 2006, lammella uiskenteli kaakkuripariskunta. Lammen soisella rannalla hilla oli saanut marjansa ja karpalot kypsymässä. Kytäjän metsäalueet on määritelty [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyvink%C3%A4%C3%A4 Hyvinkään] hiljaisiksi alueiksi, missä esim. lintujen äänet kuuluvat hyvin. Kirjavat-lammet ovat hienoa ympäristöä luonnon tarkkailuun. 
[[Tiedosto:Kirjavat lantinen 3Kopio.JPG|right|240px||alt=Kirjava, läntinen]]

Kirjavat-lampien rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta].

Lammet ovat Kytäjä-Usmin [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/ Natura2000-verkostossa], jonka arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueella on havaittu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

==Reitit ja paikat==

Kavettoman ja Kirjavat-lampien pohjoispuolitse menee Kenkiäntieltä alkava, puomilla suljettu metsäautotie. Tien toinen pää on myös puomitettu. Kavettoman eteläpuolella on viime vuosina tehty metsähakkuita ja myös sinne johtaa metsäautotie.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

* [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]