Koikeroinen (35.593.1.008)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Koikeroinen sijaitsee [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Pengonpohjan länsipuolella ja laskee vetensä [[Mälitynjärvi (35.593.1.007)|Mälitynjärven]] kautta [[Karhejärvi (35.593.1.001)|Karhejärven]] Pahaniemenselkään. Koikeroiseen laskevat [[Hangasjärvi (35.593.1.011)|Hangasjärven]], Ahvenlammin ja [[Laihalammi (35.593.1.009)|Laihalammin]] vedet. Valuma-alue on metsävaltainen. Hangasjärven ja Ahvenlammen suunnilta laskevien ojien varrella sijaitsee jonkin verran peltoa ja haja-asutusta. Myös Koikeroisen rannoilla sijaitsee melko runsaasti mökkejä. Valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsee laajahkoja suoalueita.

Maksimisyvyys: 9 m

Veden keskiviipymä: 300 vrk

<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small>

==Nykytila ja suojelu==

Koikeroisen vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1966, 1974, 1989, 2004 ja 2005. Vuoden 1974 tuloksia ei ole käytettävissä.

Koikeroisen vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Järven humusleima ja veden väriluku olivat 1960-luvulla selvästi nykyistä pienemmät. Humuksen suuresta määrästä johtuen veden happamuustaso on laskenut melko alhaiseksi. Rapujen kannalta veden pH-taso laskee talvisin lähelle kriittistä tasoa, sillä ravuille soveltuvan veden pH:n tulisi suositusten mukaan olla yli 6,0. Kesäisin veden pH on luontaisesti hiukan korkeampi kuin talvella levien perustuotannon ansiosta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on vaihdellut välttävästä tyydyttävään. Veden sähkönjohtavuus on järvivedelle normaali.

Ravinnetaso on vaihdellut lievästi rehevien ja rehevien vesien tasolla, joten järveen näyttäisi tulevan kuormitusta joko lähivaluma-alueella sijaitsevilta pelloilta tai haja-asutuksesta. Rehevyystaso on luonnontasosta selvästi kohonnut, mikä mahdollistaa voimakkaan levätuotannon. Kesällä 2004 levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin reheville vesille ominaisesti. Runsas levämäärä oli kohottanut pintaveden ravinnepitoisuuksia ja veden pH:ta. Fosforipitoisuutta ei ole määritetty 60-luvulla, joten rehevyystason kehityksestä ei voida sanoa mitään varmuudella.

Järven happitalous on pysynyt kohonneesta rehevyystasosta ja suuresta humusleimasta huolimatta talvisin melko hyvänä. Alusvedessä on todettu lievää hapen kulumista, mutta pintavedessä happipitoisuus on säilynyt varsin korkeana. Talven 2005 osalta pohjan läheisen vesikerroksen happitilanteesta ei ole tietoa. Kesällä 2004 vedessä todettiin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus, ja happitilanne oli heikentynyt tyydyttävälle tai jopa välttävälle tasolle. Pintavedessäkin todettiin selvää happivajetta levätuotannosta huolimatta. Pohjan lähellä todettiin happikato, ja jo 5 metrin syvyydellä vesi oli vähähappista. Sisäinen kuormitus oli käynnistynyt happikadon seurauksena, mikä näkyi pohjan läheisen vesikerroksessa kohonneina ravinnepitoisuuksina.

Koikeroinen soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on hyvin lähellä välttävää laatuluokkaa. Vedenlaatua heikentävät veden hapahko luonne, korkea humusleima, luonnontilaisesta tasosta kohonnut ravinnetaso sekä kesällä 2005 todettu happitalouden häiriö. 

<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==