Laavus (14.938.1.003)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Laavus sijaitsee Mikkelin kaupunkiin kuuluvan Haukivuoren alueella ja kuuluu Itäjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 132 ha ja sen kokonaissyvyys on 2 metriä. Rantaviivaa on noin 6,8 km ja järvisyys 17 %. Laavus laskee Iso Koijärveen ja sieltä edelleen Kyyveden pohjoisosaan. 

Laavuksen sijaitsee suurien suoalueiden keskellä ja sen ranta-alueista valtaosa on alavaa, suoperäistä ja tehokkaasti ojitettua metsämaata. Järven valuma-alueista on ojitettu yli 50 %. Pohjoisessa Laavus rajoittuu Suurenaukeansuo - Isosuo - Pohjalampi suojelualueeseen, joka kuuluu yksityisenä suojelualueena Natura-alueeseen. Suon keskellä virtaa Naarajoki, johon Laavuksella on vesiyhteys. Laavus on puron kautta vesiyhteydessä Pieneen Lampeen, joka on kaivannon kautta yhteydessä Naarajokeen. 

Järven vesi on sameaa ja väriltään voimakkaan ruskeaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

==Nykytila ja suojelu==

Tutkimusalueena on ollut 1,2 m:n syvänne järven pohjoisosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Laavuksen viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 14.3.2009 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Sameus on erinomainen. Kokonaisfosfori oli hyvä. Väriluku oli välttävä. Hapen kyllästysaste oli välttävä, 63 %. Alusvedessä esiintyi hapettomuutta. Rautapitoisuus 1 metrissä oli 1600 µg/l. Happamuus eli pH oli 5,71. Alhainen happamuus vaikeuttaa mm. kalojen lisääntymistä ja arvokalojen selviytymistä. 

Valuma-alueeseen sisältyvä Natura-alueen osa kuuluu myös soidensuojeluohjelman alueeseen ja perustettuun yksityismaiden luonnonsuojelualueeseen. Laavuksen länsipuolella valuma-alueeseen sisältyy myös osa arvokasta moreenimuodostumaa.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Laavuksessa on tyypillinen pienehkön sisäjärven kalasto. Pyynnin kannalta runsaimpina lajeina ovat ahven, kuha, hauki, made ja lahna. Lisäksi järvessä on vähäinen siikakanta. Järveen on istutettu kuhaa ja siikaa. Järvessä on myös jokirapukanta. Kalakannat ovat vakaat ja hyvin tavanomaista virkistys- ja kotitalouskalastusta kestävät.  Laavukseen on istutettu 2000 -luvulla planktonsiikaa. 

==Vesistön käyttötavat==

Vesistön käyttö on lähes yksinomaan virkistyskäyttöä.

==Maa- ja metsätalous kuormitus==

Vuodesta 2007 lähtien Laavus 081 kuuluu valtakunnalliseen maa- ja metsätaloudenkuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantahankkeeseen. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurannassa keskeisiä ovat vesibiologiset seurantamenetelmät. Järvihavaintopaikoilla seurataan kasviplanktonin koostumusta ja runsaussuhteita, pehmeiden pohjien ja rantavyöhykkeen pohjaeläimiä, makrofyyttejä ja kalastoa. 

Näytteet otetaan viisi kertaa vuodessa. Ensimmäinen havaintokerta on talvikerrostuneisuuden lopulla ja neljä havaintokertaa kesä-syyskuussa. Näytteistä määritetään näyteympäristöstä, syvyydestä ja ajankohdasta riippuen mm: lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, pH, sähkönjohtokyky, väri, sameus, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori, liukoinen rauta, kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi, kiintoaine ja a-klorofylli. (Päivitetty 12.3.2013)

Lähteet: Kyyveden kalastusalue/ Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011-2015, AVI: n päätös pohjapadon rakentamisesta, Valtion ympäristöhallinto.