Majajärvi (35.311.1.052)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Majajärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Huhkaankylässä ja laskee vetensä Kärpänojaa pitkin [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Mutalanlahteen. Majajärveen laskee [[Kotojärvi (35.311.1.053)|Kotojärven]], [[Lepojärvi (35.311.1.073)|Lepojärven]], [[Petaajärvi (35.311.1.074)|Petaajärven]], [[Särkijärvi (35.311.1.054)|Särkijärven]] ja [[Liivantajärvi (35.311.1.055)|Liivantajärven]] vedet. Valuma-alue on pääosin soiden pirstomaa metsämaata. Lähivaluma-alue on peltovaltaista aluetta, jossa sijaitsee jonkin verran haja-asutusta.

Maksimisyvyys: 1,5 m

Veden keskiviipymä: 8 vrk

<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small>

==Nykytila ja suojelu==

Majajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989, 1999, 2005, 2011 ja 2013.

Valuma-alueella sijaitsevien soiden runsaus näkyy Majajärven vedenlaadussa erittäin voimakkaana humusleimana. Majajärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteista ja valumatilanteesta riippuen. Kesäaikaan veden happamuustaso on normaali, mutta talvella pH-taso laskee hapahkoksi. Veden happamuustaso on talvella yleensäkin luontaisesti hiukan alhaisempi kuin kesällä.

Ravinnetaso on Majajärvessä selvästi luonnontasoa korkeampi. Veden fosforipitoisuus on vaihdellut tutkittuina ajankohtina rehevien ja erittäin rehevien vesien luokissa. Levää todettiin kesällä 1989 jopa ylireheville vesille ominaisesti. Kesällä 2011 levänmäärä indikoi vain lievää rehevyyttä. Levien määrä voi vaihdella nopeastikin sääolosuhteiden ym. takia, joten selvää muutossuuntaa ei levän määrässä voida todeta kahden havaintokerran perusteella. Valuma-alueella sijaitsevilta pelloilta näyttäisi joka tapauksessa kohdistuvan Majajärveen runsaasti hajakuormitusta. Ravinnetaso on Majajärvessä selvästi korkeampi kuin yläpuolisissa järvissä. Talviaikaan myös sisäinen kuormitus kohottanee ravinnepitoisuuksia. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien esiintyminen järvivedessä viittaa järveen tulevan kuormitusta valuma-alueelta.

Happitilanteesta on ollut molempina tutkittuina talvina huono, sillä happipitoisuus oli pintavedessäkin vain 0,04-0,05 mg/l. Jään alla hapen kuluminen on huomattavaa runsaan humuksen määrän ja luonnontasoa selvästi korkeamman rehevyystason takia. Happitaloutta helpottaa veden nopea vaihtuvuus. Järven mataluudesta johtuen merkittäviä happitalouden häiriöitä ei esiinny avovesikaudella, joskin happivaje on myös kesällä tuntuva.

Majajärven vedenlaatu on huono. Vedenlaatua heikentävät erittäin voimakas humusleima, luonnontasoa korkeampi rehevyystaso, todetut voimakkaat happitalouden häiriöt ja veden hapahko luonne. 

<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2014</small>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==