Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven perustiedot ja erityispiirteet==
Pieni-Vasarainen on [[Vesankajärvi (14.286.1.001)|Vesankajärven]] valuma-alueen latvajärvi Vertaalan kylän tuntumassa Jyväskylän länsiosassa.  Koska kyseessä on latvajärvi, on Pieni-Vasaraisen oma valuma-alue pieni. Mörkösuo laskee [[Mörkölampi (14.286.1.019)|Mörkölammen]] kautta Pieni-Vasaraiseen. Myös Pienimäen pohjoispuolella olevilta suoalueilta laskee vesiä järveen.

Järviallas on muodoltaan pitkä ja kapea: sen pohjois-eteläsuuntainen pituus on noin 1,3 km. Levein kohta sijaitsee järven pohjoispäässä ollen leveimmältä kohdaltaan reilu 350 m. Rantaviivaa on Pieni-Vasaraisella Suomen ympäristökeskuksen antamien tietojen mukaan 3,25 km. Pinta-alaa sillä on 0,23 km².

Peruskartan perusteella tarkasteltuna järvialtaan syvimmät kohdat sijaitsevat sen keski- ja pohjoisosassa hieman painottuen järven länsipuolelle. Suurimmillaan syvyys on 8,1 m. Järven pohjois- ja etelärannat ovat matalia vedenkorkeuden ollessa vain 1-1,5 m. 

Pieni-Vasaraisessa keskivedenpinnan tasot ovat samat kuin tämän alapuolisessa järvessä, [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraisessa]]. Peruskartasta tehdyn tarkastelun perusteella Pieni-Vasaraisen keskivedenkorkeus merenpinnasta on 182.8. Itäpuoleisen Mörkölämmen keskivedenkorkeus on 186.9 ja Pieni-Vasaraisen kaakkoispuolella sijaitsevan [[Varrenvesi (14.286.1.017)|Varrenveden]] 183.3. Varrenvesi on [https://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatioj%C3%A4rvi ns. bifurkaatiojärvi] eli järven vedet voivat laskea ajoittain kahteen eri suuntaan. Varrenvesi kuuluu Pieni-Vasaraisen tapaan Vesankajärven valuma-alueeseen, mutta ajoittain Varrenvesi laskee vesiään myös [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomiojärven]] valuma-alueen suuntaan.

==Vedenlaadun kehitys, nykytila ja suojelu==
Pieni-Vasaraisesta on olemassa vedenlaatutietoja vuodelta 1989. Elokuun 1. päivänä Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta otettiin näytteet 1 metrin ja 4 metrin syvyyksistä. Vesi todettiin happamaksi: pH-arvot olivat 1 metrissä 6,4 ja 4 metrissä 5,8. Alusvedessä havaittiin hapettomuutta.  Veden väriluku oli 1 metrissä 120 mgPt/l ja 4 metrissä 160 mgPt/l, eli kyseessä on väriltään erittäin ruskea vesi. Tällainen väri näkyy jo paljaalla silmällä selvästi. Ruskea väri johtuu humuksesta, joka on peräisin valuma-alueen soilta. Fosforipitoisuuden perusteella järvi luokiteltiin reheväksi: 1 metrissä pitoisuus oli 26 μg/l ja 4 metrissä 31 μg/l.
Pieni-Vasarainen määriteltiin tuolloin keskiravinteiseksi eli mesotrofiseksi järveksi.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/projektit/vesihuoltohanke1/etusivu/ Jätevesineuvontaa kiinteistöille](Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK)