Piiljärvi (24.044.1.003)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Piiljärven valuma-alueen pinta-ala on 284 ha, ja se koostuu pääasiassa metsäalueista (85,5 %). Lisäksi 6,3 % valuma-alueesta on rakennettuja alueita, 5,8 % maatalousalueita, 1,8 % teollisuuden alueita, 0,8 % soita ja kosteikoita ja 0,5 % avokallioita. Itse Piiljärveä (25,8 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.<ref>LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)</ref>

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Piiljärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat jouhisara, jäkki, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuottaruoho ja tatarvita. Näistä erityisin laji on tatarvita, joka on kellus- tai uposlehtinen kasvi ja Suomessa hyvin harvinainen laji. Sitä esiintyy pelkästään Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.

Piiljärvi voidaan luokitella kasviekologiseen järvityyppiin järvikorte-ruokojärvet (''Equisetum-Phragmites''-tyyppi). Järven kasvillisuus ei rajoita virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.

<ref>LSVSY 2025</ref>

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

==Lähteet==
<references/>