Pyhäjärvi (35.931.1.002)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Tammelan Pyhäjärvi on Kokemäenjoen sivujoen Loimijoen alkukohta Kanta-Hämeen maakunnassa. Järven ala on 22,9 km². Keskisyvyys on 2,5 metriä ja suurin syvyys 5 metriä.
Mataluus johtaa herkästi sedimentin uudelleen sekoittumiseen eli resuspensioon.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 696 km², josta vettä 10,5 %. Valtaosa tulovirtaamasta tulee lähes samassa tasossa olevasta Kuivajärvestä (8 km²), jonka valuma-alue on 524 km². Järven vesitilavuus on pinta-alaan nähden melko pieni, jolloin veden vaihtuvuus kohtalaisen nopeaa.

Pyhäjärvessä on vain pieniä saaria. Karttaan Pyhäjärven ja Kuivajärven välille merkitty Saari oli aiemmin maantieteellisestikin saari (130 ha), mutta pohjoispuolinen Venesillanlahden kohdalla ollut vesiyhteys on suljettu ja virtaus tapahtuu vain Saaren eteläpuolisen Saarensalmen kautta. 


-Vaihtelevan runsaita sivilevien massaesiintymiä, jotka aiheuttavat ajoittain haittaa virkistyskäytölle. Myös piileviä alkukesällä runsaasti, voivat aiheuttaa pyydysten limoittumista.

-Ajoittaiset alusveden happikadot

Pyhäjärven ja Kuivajärven yhdistää Venesillan kannaksen alittava rumpu.

Veden sameus rajoittaa levien ja vesikasvien kasvua syvemmissä vesissä/ranta-alueilla.

==Pyhäjärvet==

Useimmilla Suomen suurilla järvillä on niukasti kaimoja. [[Pyhäjärvi]] on poikkeus – yli 100 km² alan ylittää neljä Pyhäjärveä, sadan suurimman järvemme listalla niitä on kuusi. 
Kesälahden eli Karjalan [[Pyhäjärvi_(04.391.1.001)|Pyhäjärvi]] on myös Suomen suurin naapurimaiden kanssa jaettu järvi, koska Venäjän puolella rajaa on 41 km² lisää tätä 'pyhää vettä'.

Pieniäkin toki mahtuu Suomen 38 Pyhäjärven joukkoon, vähäisimpänä Enontekiöllä, Ounasjoen latvoilla sijaitseva kolmihehtaarinen pikku pyhimys.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1926 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 96,63 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 76 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 97,66 m (toukokuussa 1932), alin N60+ 96,11 m (lokakuussa 1959), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm. 

Virtaamahavaintoja on Pyhäjärven luusuan alapuolelta Kuhalankoskesta vuodesta 1966 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,0 m3/s, keskiylivirtaama 18 m3/s ja keskialivirtaama 1,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 35 m3/s (toukokuussa 1984) ja 0,2 m3/s (heinäkuussa 1975). 

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1926 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 20. lokakuuta vuonna 2002, myöhäisin 24. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1962 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 83 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==
Raakavesiluokka: huono<br>
Yleisluokka: tyydyttävä-välttävä<br>
Näkösyvyys: 0,7 m

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kalavesiluokka: välttävä<br>
Rehevyysluokka: runsasravinteinen (eutrofinen)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Virkistyskäyttöluokka: tyydyttävä

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17457&lan=fi Tammelan Pyhäjärvi] (ymparisto.fi)