Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Järvi muodostuu kolmesta vesimuodostumasta: Repovedestä, Luujärvestä ja Tihvetjärvestä. Vesimuodostumista Tihvetjärvi on suurin, Repovesi toiseksi suurin ja Luujärvi on pienin. Vesimuodostumien pintavesityyppi on keskikokoiset humusjärvet. (OIVA 2013.)

Järvi-meriwikin tilastojen mukaan Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan toiseksi syvin järvi: syvin kohta 42,1 metriä kun Kouvolan syvimmän, Vuohijärven, syvin kohta on 75,51 metriä.

Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan pinta-alaltaan kolmanneksi suurin järvi (Kouvolassa on Järvi-meriwikin mukaan 458 järveä). Järven pinta-ala on 22,806 km², joka on noin 7 % Kouvolan sisävesipinta-alasta (Kouvolan sisävesipinta-ala on 325,23 km²). Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kymenlaakson maakunnan pinta-alaltaan neljänneksi suurin järvi, tilastoissa edellä ovat suuremmasta pienempään: Vuohijärvi, Pyhäjärvi ja Konnivesi.

==Nykytila ja suojelu==
Repoveden ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntija-arvion mukaan järven ekologinen tila on erinomainen. Repoveden kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Luu-järven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila hyväksi. Tihvetjärven ekologinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. (OIVA 2013.)

Repovedellä on Natura-luonnonsuojelualue.

Uhanalaisista lajeista Repoveden alueella on tavattu teeri, joka on lintudirektiivin mukaan Suomen erityisvastuulaji, ja riekko, joka on alueellisesti uhanalainen laji. Alueella on myös kasveja ja hyönteisiä, jotka ovat alueellisesti uhanalaisia. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)

[[Tiedosto:Lapinsalmi2.jpg|kehyksetön|Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi. ©Korja Kimmo]]

[[Tiedosto:Lapinsalmi.jpg|kehyksetön|Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi riippusillalta. ©Korja Kimmo]]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Repoveden kansallispuisto on yksi eteläisen Suomen suosituimmista retkeily- ja luontokohteista. VisitKouvola.fi kuvaa aluetta näin: ” Repoveden kansallispuiston maisemat muodostuvat laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä sekä kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista.” Repovedeltä on löytynyt myös esihistori-allisia kalliomaalauksia (Valtion ympäristöhallinto 2008).

[[Tiedosto:Repovesi.jpg|kehyksetön|Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Katjavuoren päältä. ©Korja Kimmo]]

Vuohijärven ja Tihvetjärven välisellä kangaksella sijaitsee Elvingin torni, jonka rakennutti Rudolf Elving vuosina 1905 – 1907. Torni rakennettiin palovartiointia sekä luvattoman metsästyksen ja kalastuksen valvontaa varten. Sotien aikana torni oli ilmavalvontakäytössä. Tornin sisäportaat tuhoutuivat tulipalossa 1950-luvun lopulla ja vasta 1994 aloitettiin tornin kunnostustyöt, jotka saatiin päätökseen 1995. Tornin on kesäisin avoinna kävijöille. (Valkealan kulttuurikohteet 2013.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.lions.fi/district107-d/ValkealaVekara/elvingintorni.html Elvingin torni] (Lions Club)
*[http://www.repovesi.com/fi/__Root?PHPSESSID=7e401501186ca168d23315c7cb06703e Repoveden kansallispuisto] (Repovesi.com)
*[http://www.visitkouvola.fi/fi/repoveden-kansallispuisto Repoveden kansallispuisto] (visitKouvola.fi)
*[http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/kansallispuistot/repovesi/Sivut/Default.aspx Repoveden kansallispuisto] (Luontoon.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Repoveden_kansallispuisto Repoveden kansallispuisto] (Wikipedia)
*[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/riekko Riekko] (Suomen lintuatlas)
*[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/teeri Teeri] (Suomen lintuatlas)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Verlan_kalliomaalaus Verlan kalliomaalaus] (Wikipedia)

==Lähteet==
OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 4.7.2013.

Valkealan kulttuurikohteet 2013. Elvingin torni. WWW-dokumentti. http://www.valkealankylat.fi/kulttuuri/vj-et.html. Ei päivitystietoja. Luettu 12.8.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2008. Repovesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=290795&lan=FI. Päivitetty 31.7.2008. Luettu 4.7.2013.