Suolajärvi (14.911.1.004)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Suolajärvi sijaitsee Kouvolassa entisen Jaalan kunnan alueella. Sen pinta-ala on 554 ha ja valuma-alueen pinta-ala 557900 ha. Rantaviivaa on 25 km. Järven syvin kohta on 25 m ja keskisyvyys vajaa 7 m.

Suolajärvi saa vetensä pääosin Vuohijärvestä, mutta myös Niskajärven kautta tulevista Myllyjoen, Vesalanjoen ja Huhdasjärvien vesistä. Suolajärven vedet laskevat kahta eri reittiä alaspäin. Läntinen reitti laskee Jukajärven, Sonnanjärven ja Sonnanjoen kautta Lintukymeen ja siitä Pyhäjärveen. Itäinen haara taas laskee Verlan voimalaitoksen kautta Vähä- ja Iso-Kamposten järviin ja sieltä jokea pitkin alaspäin yhtyen Lintukymissä taas toisiinsa. Myös Torasjoki yhtyy itäiseen haaraan juuri ennen Lintukymiä.

Suolajärven itäisen laskujoen katkaisevat [https://www.kssenergia.fi/vesivoima Verlan voimalaitospato] sekä Puolankosken säännöstelypato.

==Nykytila ja suojelu==
Järvityypiltään Suolajärvi on lyhytviipymäinen. Sen vesi vaihtuu erittäin nopeasti, sillä veden teoreettinen viipymä on vain 9 vuorokautta.

Suolajärvi on kirkasvetinen, vähähumuksinen ja vedenlaadultaan pääosin lähes luonnontilainen. Näkösyvyys on 4,4 m. Järven tila on erinomainen. Suolajärven vesi on erittäin soveliasta eri kalalajeille sekä yleiseen virkistyskäyttöön.

Suolajärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kaakkois-Suomen Ympäristökeskuksen toimesta. Pohjoisesta kulkeutuvan Niskajärven sekä Vuohijärven vedet ovat hyvälaatuisia ja kirkkaita. Kaikki vedenlaatuarvot ovat yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomaisia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Suolajärven luontaiseen kalakantaan kuuluvat ainakin muikku, ahven, hauki, särki sekä made. Lisäksi sinne on istutettu mm. järvisiikaa ja kuhaa. Suolajärven yläpuolisesta Niskajärvestä vaeltaa niiden välisen salmen kautta Suolajärveen runsaasti kaloja, joten myös Niskajärveen istutettuja kalalajeja löytyy.

Järvessä on täplärapuja.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Niskajärven eteläisimmässä kärjessä sijaitsee Verlan kylä sekä historiallinen Verlan tehdasmiljöö. Verlan pieni ruukkiyhdyskunta syntyi 1870-luvun alkupuolella Jaalan ja Valkealan pitäjien rajamaille Pohjois-Kymenlaaksoon. Se oli osa kehitystä, jonka tuloksena Kymenlaaksosta kasvoi Suomen merkittävin puunjalostusmaakunta. Verlan tehdasmiljöö on yksi UNESCOn maailmanperintökohteista.

Tämä upea järvi tarjoaa erinomaisen ympäristön harrastaa virkistyskalastusta, melontaa ja retkeilyä.

==Tarut ja tositarinat==
Verlan tehtaan välittömässä läheisyydessä, Verlankosken niskassa, on 7 000 vuoden ikäiseksi arvioitu harvinainen esihistoriallisten kalliomaalausten kokonaisuus. Maalaukset edustavat Suomen kalliotaiteen vanhinta vaihetta, lähinnä kampakeraamista kulttuuria. Kolme erottuvaa kuvatasoa saattavat olla iältään hyvinkin kaukana toisistaan. Uusia maalauksia on ilmeisesti tehty vanhojen päälle. Ne on maalattu punavärillä sileään kalliopintaan. Päälle kiteytynyt ohut piidioksidikerros on suojannut maalauksia tuhansien vuosien ajan. Järvestä pystysuoraan kohoavassa kallioseinämässä olevasta noin kuuden metrin levyisestä ja puolentoista metrin korkuisesta teoksesta erottuu selvästi kahdeksan hirveä, kolme ihmistä ja kulmaviivakuvio. Lisäksi seinämässä on joitakin tuntemattomiksi kuluneita kuvioita.

Kalliomaalauksen paras katselupaikka on virran toisella puolella olevalla tasanteella, lähellä museon parkkipaikkaa.

==Aiheesta muualla==
* [http://verlanseutu.fi/testisivu/ Kalastus Verlan seudulla]

* [http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/ Verlan kalliomaalaukset]

* [http://verlanseutu.fi Verlan seutu]

* [http://www.verla.fi Verlan tehdasmiljöö]

* [http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/VuohijKHS2005.pdf VUOHIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2005]