Suuri-Urpalo (09.006.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Suuri-Urpalo on Luumäen toiseksi suurin järvi ja se kuuluu Urpalanjoen vesistöalueeseen. Se on saarikkoinen sen saaria ovat Kielosaari, Räätälinsaari, Juntonsaari, Lamposaari, kaijatsaari, Kalliosaari ja Pienisaari (joita on 2 kpl). Kielonsaaren nimi on ollut 1700-luvulla Ruumissaari, sillä saari on ollut ilmeisesti aikoinaan hautasaari (Luumäen historia 1992).

Järvellä on rantaviivaa 21,2 km, pituutta noin 4 km ja leveyttä noin 1 km. Suuri-Urpalo on matala järvi, keskisyvyys on noin 2,5 m ja syvin kohta reilut 4 m.

Suuri-Urpalon erikoisuus on se, että se laskee kahteen suuntaan. Pohjoispäästä järvi laskee Urpalonjokeen ja eteläpäästä Kaivinojaan.

==Nykytila ja suojelu==
Suuri-Urpalo on lievästi rehevä järvi ja sen vesi on ruskeaa sekä humuspitoista. Vedenlaatu on välttävää/tyydyttävää ja kalavesiluokitus on tyydyttävä (Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 1993).

Suuri-Urpalon vedenpinnankorkeutta on tarkkailtu 1960-luvun puolivälistä lähtien.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Suuri-Urpalossa esiintyy suomalasista kalalajeista luontaisesti ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made ja sorva. Lisäksi sinne on istutettu kuhaa ja harjusta.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==