Työtönjärvi (35.352.1.002)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Työtönjärvi sijaitsee Työtönjoen – Pitkäjärven vesistöalueen alaosalla ollen reitin toiseksi alin allas (alimpana Lamminlammi) ennen Keihäsjärveä. Keihäsjärvestä vedet laskevat Näsijärven Kurunlahteen. 

Valuma-alue on laaja ja Työtönjärven veden laatu määräytyy pääosin jo kaukovaluma-alueella, missä suomaiden osuus on merkittävä. Veden teoreettinen keskiviipymä on lyhyt, joskin osa tulovesistä laskee aivan järven pohjoispäähän, josta tapahtunee oikovirtausta Työtönjokeen.

Maksimisyvyys: 16,5 m

Veden keskiviipymä: 15 vrk

<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small>

==Nykytila ja suojelu==

Veden laatu on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1993 1999 ja 2009. Ensimmäiset tulokset ovat helmikuulta 1978 ja viimeiset helmikuulta 2009. Järven happitaloudessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta sen ollessa tyydyttävää tasoa. Happi voi siis loppua pohjalta lopputalvisin ja myös loppukesällä alusvedessä esiintyy hapen kulumista. Vesistön virkistyskäytön kannalta suurta ongelmaa ei ole.

Vesistön pääreitille tyypillisesti humusta on runsaasti, mistä seuraa veden erittäin tumma väri ja alhainen happamuustaso. Veden pH:n ollessa talvisin luokkaa 5,0 happamuuden suhteen vain kestävimmät eliöt tulevat toimeen. Rehevyystasoltaan Työtönjärvi kuuluu lievästi reheviin vesiin, sillä karuissa humusvesissä fosforitaso on luokkaa 10-15 µg/l, kun Työtönjärvessä pintaveden fosforipitoisuus on ollut talvisin välillä 18-26 µg/l ja ainoissa kesätuloksissa (11.7.1998) 14 µg/l.

Työtönjärven soveltuvuus virkistyskäyttöön jää käytetyssä luokituksessa välttäväksi veden happamuuden ja runsaan humuksen määrän takia. Vesi on tummaa, eikä näkösyvyyskään ole kovin suuri.

<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==