Vallonjärvi (35.222.1.002)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Vallonjärvi sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Valkeakosken kaupungin keskustasta, eteläisen yhdystien varrella. Vallonjärvi on noin kilometrin pituinen, matala ja hyvin rehevä pikkujärvi, joka laskee vetensä Yrjölänlahteen ja edelleen Pikku- ja Isovuolteen kautta Kärjenniemenselkään.

Vallonjärvi on merkittävä lintujärvi.

==Nykytila ja suojelu==
Valuma-alue on varsin laaja ja veden vaihtuvuus Vallonjärvessä on nopeaa. Vallonjärvi on matala järvi, jonka ranta-alueet ovat voimakkaasti ruohottuneet ja järvi onkin umpeenkasvamassa. Vallonjärveen etelästä laskevan Vallonojan varrella sijaitsee runsaasti peltoa. 

Vallonjärven vedenlaatu on tyydyttävä. Vedenlaatua heikentää korkea ravinnetaso sekä runsas humuksen määrä. Vallonjärven virkistyskäyttöarvoa heikentää lisäksi järven mataluus sekä runsas vesikasvien määrä. 

Vallonjärven itärannalla sijaitsee Heikkilänmetsä, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Metsä on pääosin lähes aarvimaista kuusikkoa. Lisäksi se sisältää pienialaisia lehtoja ja metsittyneitä peltoja, joiden läheisyydessä on mahdollisesti aiemmin ollut asutusta. Tähän viittaavat mm. monien kulttuurikasvien, kuten terttuseljan, nokkosen ja kyläkellukan runsas esiintyminen alueella. Metsän lehtomaisissa osissa pesii joitakin vaateliaita lintulajeja, mm. lehto- ja mustapääkerttu sekä kultarinta. Heikkilänmetsän aluskasvillisuuden näkyvimpiä kasvilajeja ovat saniaiset, joita alueelta on löydetty yhdeksää lajia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järven rehevyydestä ja mataluudesta johtuen sen ranta- ja vesikasvillisuus on monipuolinen. Monet lajit, mm. osmankäämi, pullosara, järviruoko ja järvikaisla, muodostavat laajoja yhtenäisiä kasvustoja. Monin paikoin järveä ympäröi tiheä koivuviita tai rantasaraikkoon rajoittuva pajupensaikko. Alueella kasvaa kaikkiaan kymmenkunta pajulajia, joukossa mm. harmalehtinen, Etelä-Suomessa harvinainen pohjanpaju (Salix lapponum).

Rehevän ranta- ja vesikasvillisuuden suojissa pesii varsin monipuolinen linnusto. Sorsalinnuista näkyvimpiä ovat sinisorsa, tavi, haapana, puna- ja tukkasotka sekä telkkä. Muita alueelle tyypillisiä lintulajeja ovat mm. taivaanvuohi, nokikana, ruokokerttu ja pajusirkku. Järven laajat rantaluhdat ja -saraikot ovat monien petolintujen tärkeitä saalistusalueita. Näitä ja etenkin vesilintuja on helpointa tarkkailla luontopolun varrella sijaitsevasta lintutornista.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==