Ruostejärvi (35.987.1.006)
Ruostejärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Valokuvat
-Eerikkil%C3%A4n_urheiluopiston_uimaranta-ObsALG-202106301348-60dc4c531a273.png)
Eerikkilän urheiluopiston uimaranta
Eerikkilän urheiluopiston uima-avanto ma...
Järven erityispiirteet
Ruostejärvi sijaitsee Tammelan kunnassa Tapolan–Kyynärän vesistöalueella (35.987). Järvi on Loimijoen vesistön latvajärviä. Valuma-alueen pinta-ala on noin 10,2 km2 ja sillä on metsää, suota, kallioita, vain vähän peltoa ja kaksi järveä. Valuma-alueen luonteen vuoksi hajakuormitus on vähäistä. Ruostejärven teoreettinen keskiviipymä on noin 2,5 vuotta, mutta todellisuudessa vesi vaihtuu osassa järveä hitaammin, sillä Perhonjärven suunnalta laskevat vedet laskevat suoraan Myllylahteen lähelle järven luusuaa. Ruostejärven pinta-ala on 1,74 km2 ja suurin syvyys noin 10 m. Ruostejärvi on ympäristöhallinnon järvityypittelyssä määritelty tyyppiin pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh)
Nykytila ja suojelu
Ruostejärvi on luonteeltaan kirkasvetinen ja melko vähähumuksinen järvi, jonka ravinnepitoisuudet ovat pysyneet lähes poikkeuksetta karujen vesien tasolla. Ekologisessa luokituksessa Ruostejärvi on luokiteltu hyvään tilaan. Veden kokonaisfosfori on ollut fysikaalis–kemiallisen luokittelun perusteella erinomaisessa luokassa ja kokonaistyppi hyvässä luokassa.
Ruostejärven koillisosaan johdettiin aiemmin Eerikkilän Urheiluopiston jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Jätevedet on johdettu Forssan jätevedenpuhdistamolle 2013 alkaen ja Eerikkilän puhdistamon toiminta on lopetettu.Järven pohjoisrannan kiinteistöistä suuri osa on liittynyt tähän viemäriin vähentäen osaltaan järveen kohdistuvaa kuormitusta.
Järvellä ei liikuta polttomoottoriveneillä.
Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1970.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ruostejärvestä v. 2021 pyydettyjen näytekalojen elohopeapitoisuuden keskiarvo oli 0,21 mg/kg. Yhdenkään yksittäisen ahvenen elohopeapitoisuus ei ylittänyt asetuksessa mainittua arvoa, vaikka osa ahvenista oli pidempiä kuin mitä Suomen ympäristökeskus kalanäytteenoton ohjeessaan suosittelee. Näytekalojen pitoisuus vaihteli välillä 0,11 – 0,4 mg/kg.
Yleisiä kasvilajeja Ruostejärvessä ovat esimerkiksi nuottaruoho, tummalahnanruoho ja raani. Rehevyydelle tyypillisiä lajeja ei juuri tavata. Kirkkaan veden ansiosta vesikasvillisuus yltää syvälle, jopa kolmen metrin syvyyteen asti. Ekologisen tilan indeksien perusteella Ruostejärven vesikasvillisuus on erinomaisessa ekologisessa tilassa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Erityspiirteenä Ruostejärvellä ovat suuret toimijat hyödyntämässä alueen erityisyyttä. Eerikkilän Urheiluopisto palvelee suuria määriä urheilijoita. Forssan kaupungin leirikeskus on viime vuosina saanut uutta toimintaa.
Yleinen uimaranta entisen Luontokeskuksen läheisyydessä on suosittu.
Yksityistä huvilaelämää vietettiin Ruostejärvellä jo 1800-luvulla.
Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisussa (Vesi- ja ympäristöhallinto 1988. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20) Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen esitetyn luokittelun mukaan Ruostejärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin (virkistyskäyttöluku 9). Ruostejärvi kuuluu pääryhmään 1, sillä se on luonnontilainen tai lähes luonnontilainen. Uinnin alaryhmän osalta Ruostejärvi kuuluu ryhmään 4 ajoittain kohonneiden klorofyllipitoisuuksien perusteella ja virkistyskalastuksen alaryhmän osalta ryhmään 2.
Tarut ja tositarinat
Ruostejärven Suojeluyhdistys on perustettu 1970 luvun alussa ollen kolmanneksi vanhin rekisteröity järven suojeluyhdistys Suomessa.
Ruostejärvestä on nostettu järvimalmia 1800-luvun loppuun asti.
