Lammaslampi (81.055.1.012)
Lammaslampi on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (13 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Ruskeavetinen pieni ja matala järvi. Ruskeavetisyys on seurausta järven korkeasta humuspitoisuudesta. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järven syvänteen happitilanteen parantamiseksi käytössä on vuonna 1998 käyttöön otettu ilmastuskaivo. Ennen tätä käytössä oli Hydixor-ilmastin (1994-1997). | |||
Hoitokalastusta suoritettiin vuosina 1995 ja 1998. | |||
Fosforin kemiallista saostamista kokeiltiin vuonna 1996. | |||
Vuonna 1997 suoritettiin imuruoppaus, joka kattoi kolmasosan järven pinta-alasta. Koillisrannalla suoritettiin pienempi imuruoppaus vuonna 2001. | |||
Kosteikko rakennettiin tulopuroon vuonna 2004. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Lammen länsi- ja pohjoispuolella on arvokas eläinkohde: Viitasammakko | |||
Lammen kalakanta kattaa ainakin hauen ja ahvenen. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Lammaslammen itäpuolella on tiiviisti rakennettu asuinalue. Muualla järven ympärillä on pääasiallisesti hoidettua puistoaluetta. Hieman kauempana on suljettua, tiivistä metsää. Järven valuma-alueeseen kuuluu myös Furumossen-suoalue. | |||
Lammaslammen ympärillä kulkee kattava reittiverkosto. Asvaltti- ja sorateiden lisäksi lähimetsissä kulkee eriasteisia polkuja. Järven rannalla on kaksi epävirallista uimalaituria sekä pohjoispuolella koirien epävirallinen uimaranta. Järvi soveltuu uimiseen korkeasta humuspitoisuudestaan huolimatta. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
==Viitteet== | |||
Nykyinen versio 10. toukokuuta 2024 kello 17.12
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Ruskeavetinen pieni ja matala järvi. Ruskeavetisyys on seurausta järven korkeasta humuspitoisuudesta.
Nykytila ja suojelu
Järven syvänteen happitilanteen parantamiseksi käytössä on vuonna 1998 käyttöön otettu ilmastuskaivo. Ennen tätä käytössä oli Hydixor-ilmastin (1994-1997).
Hoitokalastusta suoritettiin vuosina 1995 ja 1998.
Fosforin kemiallista saostamista kokeiltiin vuonna 1996.
Vuonna 1997 suoritettiin imuruoppaus, joka kattoi kolmasosan järven pinta-alasta. Koillisrannalla suoritettiin pienempi imuruoppaus vuonna 2001.
Kosteikko rakennettiin tulopuroon vuonna 2004.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Lammen länsi- ja pohjoispuolella on arvokas eläinkohde: Viitasammakko
Lammen kalakanta kattaa ainakin hauen ja ahvenen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lammaslammen itäpuolella on tiiviisti rakennettu asuinalue. Muualla järven ympärillä on pääasiallisesti hoidettua puistoaluetta. Hieman kauempana on suljettua, tiivistä metsää. Järven valuma-alueeseen kuuluu myös Furumossen-suoalue.
Lammaslammen ympärillä kulkee kattava reittiverkosto. Asvaltti- ja sorateiden lisäksi lähimetsissä kulkee eriasteisia polkuja. Järven rannalla on kaksi epävirallista uimalaituria sekä pohjoispuolella koirien epävirallinen uimaranta. Järvi soveltuu uimiseen korkeasta humuspitoisuudestaan huolimatta.
