Löpönlampi (04.426.1.002)
Löpönlampi on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä.
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Toukokuussa 2017 löydettiin | Toukokuussa 2017 löydettiin Löpönlammen länsipuolelta, Löpönvaarasta Suomen ensimmäinen rautameteoriitti. Sieniretkellä ollut Pekka Vallimies poimi ruosteisen kiven taskuunsa noin puoli kilometriä Löpönlammesta länteen. GTK:n tutkimuksissa 238 grammainen kivi varmistettiin Suomen neljänneksitoista meteoriitiksi. Edellisestä löydöstä ehti kulua jo 43 vuotta. Mikäli kyseessä on ollut meteoriittisade, voi alueella odottaa vielä lisää rautameteoriitteja löytäjäänsä. Myöhemmin samana syksynä löytyi vielä kaksi pientä rautameteoriittia ja heinäkuuhun 2024 mennessä kiviä on löydetty jo yli 30 kappaletta, joten meteoriittisadetta voivaan pitää varmana. Toivottavasti se suurin kappale ei ole pudonnut syvään Löpönlampeen. Nämä avaruuskivet ovat pudonneet maahan jo satoja tai tuhansia vuosia sitten. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/suomi-sai-uuden-virallisen-meteoriitin-loponvaara.html?tx_ursa%5Barchive%5D=1&cHash=8926a9c37698c0605d11ac2dea08f74a | |||
Nykyinen versio 16. heinäkuuta 2024 kello 11.48
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Löpönlampi sijaitsee Lieksan keskustasta 10 kilometriä pohjoiseen. Järvi on 1,7 kilometriä pitkä ja keskimäärin 200 metriä leveä. Se muodostuu kahdesta syvemmästä altaasta, joiden välissä on hyvin matala osuus. Pohjoinen allas on 12 metriä syvä ja eteläisessä altaassa on lähes 16 metriä vettä. Löpönlampeen laskee useat metsäojitukset vetensä ja järven pohjoispäästä lähtevä Löpönpuro juoksuttaa sen vedet Toivaanjärveen ja edelleen Kokkojokea eteenpäin.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Lammessa on kalaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Löpönlammen lounaisrannalla on muutama vapaa-ajan asunto.
Tarut ja tositarinat
Toukokuussa 2017 löydettiin Löpönlammen länsipuolelta, Löpönvaarasta Suomen ensimmäinen rautameteoriitti. Sieniretkellä ollut Pekka Vallimies poimi ruosteisen kiven taskuunsa noin puoli kilometriä Löpönlammesta länteen. GTK:n tutkimuksissa 238 grammainen kivi varmistettiin Suomen neljänneksitoista meteoriitiksi. Edellisestä löydöstä ehti kulua jo 43 vuotta. Mikäli kyseessä on ollut meteoriittisade, voi alueella odottaa vielä lisää rautameteoriitteja löytäjäänsä. Myöhemmin samana syksynä löytyi vielä kaksi pientä rautameteoriittia ja heinäkuuhun 2024 mennessä kiviä on löydetty jo yli 30 kappaletta, joten meteoriittisadetta voivaan pitää varmana. Toivottavasti se suurin kappale ei ole pudonnut syvään Löpönlampeen. Nämä avaruuskivet ovat pudonneet maahan jo satoja tai tuhansia vuosia sitten.
