Myllylammi (21.033.1.010)
Myllylammi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Myllylammi on toinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärven] itäpuolen pikkulammista, kooltaan 1,4 ha. Lammen keskellä vesisyvyyttä on lähes 4 metriä. Viereinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalatonlammi_(21.033.1.011) Kalatonlammi] on Myllylammia hieman suurempi. Myllylammista vedet purkautuvat Hirvijärven lasku-uomaan, ennen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vatsianj%C3%A4rvi_(21.033.1.007) Vatsianjärveä]. | Myllylammi on toinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärven] itäpuolen pikkulammista, kooltaan 1,4 ha. Lammen keskellä vesisyvyyttä on lähes 4 metriä. Viereinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalatonlammi_(21.033.1.011) Kalatonlammi] on Myllylammia hieman suurempi. Myllylammista vedet purkautuvat Hirvijärven lasku-uomaan, ennen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vatsianj%C3%A4rvi_(21.033.1.007) Vatsianjärveä]. | ||
Myllylammilla on rantaviivaa noin 450 metriä | Myllylammilla on rantaviivaa noin 450 metriä. Lammen läheisyyteen ei ulotu polkuja, sillä sen rannat ovat soistuneet ja vaikeakulkuiset. Lammen ympäristö on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta. | ||
==Vedenlaatu== | ==Vedenlaatu== | ||
Myllylammin vedenlaatua on seurattu osana [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Riihim%C3%A4ki#Kunta_ja_sen_vesist.C3.B6t Riihimäen järviseurantaa] | Myllylammin vedenlaatua on seurattu osana [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Riihim%C3%A4ki#Kunta_ja_sen_vesist.C3.B6t Riihimäen järviseurantaa] kuuden vuoden välein. | ||
Myllylammissa vesi on erittäin ruskeaa, väriluku jopa | Myllylammissa vesi on erittäin ruskeaa, väriluku jopa 480 mg Pt/l ja selvästi hapanta, pH 5,6-6,3. Kesällä lammen päällysveden fosforipitoisuus, 25-38 µg/l, osoittaa pienveden rehevyyttä ja kohonnut typpipitoisuus, 1400-1900 µg/l, on soistuneen alueen humusvedelle tunnusomainen. Levätuotantoa kuvaava ”a”-klorofyllin pitoisuus lammessa on ollut korkea, noin 50 µg/l. | ||
Happea Myllylammin vedessä on ollut seurantakerroilla vain vähän. Tuuli ei pysty sekoittamaan suojaisan lammen vettä ja happea kuluu paljon runsashumuksisessa vedessä hajotustoimintaan. Näin heikko happitilanne estää kalojen selviämisen lammessa. | Happea Myllylammin vedessä on ollut seurantakerroilla vain vähän. Tuuli ei pysty sekoittamaan suojaisan lammen vettä ja happea kuluu paljon runsashumuksisessa vedessä hajotustoimintaan. Näin heikko happitilanne estää kalojen selviämisen lammessa. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
[http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ Riihimäen ympäristö ja luonto] | |||
[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry] | |||
[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta] | |||
Nykyinen versio 30. joulukuuta 2024 kello 15.06
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Lampi ja sen ympäristö
Myllylammi on toinen Hirvijärven itäpuolen pikkulammista, kooltaan 1,4 ha. Lammen keskellä vesisyvyyttä on lähes 4 metriä. Viereinen Kalatonlammi on Myllylammia hieman suurempi. Myllylammista vedet purkautuvat Hirvijärven lasku-uomaan, ennen Vatsianjärveä. Myllylammilla on rantaviivaa noin 450 metriä. Lammen läheisyyteen ei ulotu polkuja, sillä sen rannat ovat soistuneet ja vaikeakulkuiset. Lammen ympäristö on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta.
Vedenlaatu
Myllylammin vedenlaatua on seurattu osana Riihimäen järviseurantaa kuuden vuoden välein. Myllylammissa vesi on erittäin ruskeaa, väriluku jopa 480 mg Pt/l ja selvästi hapanta, pH 5,6-6,3. Kesällä lammen päällysveden fosforipitoisuus, 25-38 µg/l, osoittaa pienveden rehevyyttä ja kohonnut typpipitoisuus, 1400-1900 µg/l, on soistuneen alueen humusvedelle tunnusomainen. Levätuotantoa kuvaava ”a”-klorofyllin pitoisuus lammessa on ollut korkea, noin 50 µg/l. Happea Myllylammin vedessä on ollut seurantakerroilla vain vähän. Tuuli ei pysty sekoittamaan suojaisan lammen vettä ja happea kuluu paljon runsashumuksisessa vedessä hajotustoimintaan. Näin heikko happitilanne estää kalojen selviämisen lammessa.
