Latvalampi (84.088.1.003)
Latvalampi on pieni järvi Perämeren rannikkoalue (84) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Latvalampi sijaitsee Siikajoen kunnan alueella, 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon lähellä Kopsaa. Lampi on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Korkeus meren pinnasta 79 metriä. Latvalampi laskee vetensä Latvapuron kautta Pattijokeen. Ennen metsäoja laski vedet Latvalampeen, mutta oja on tukittu ja kaivettu uusi oja kuivatusvesille. Se yhtyy Latvaojaan vasta lammen jälkeen. Näin humuspitoiset ojitusvedet ohittavat Latvalammen. | Latvalampi sijaitsee Siikajoen kunnan alueella, 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon lähellä Kopsaa. Lampi on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Korkeus meren pinnasta 79 metriä. Latvalampi laskee vetensä Latvapuron kautta Pattijokeen. Kesällä 1960 Latvalampi kuivui pahoin Latvapuron ja Pattijoen perkausten vuoksi. Ennen metsäoja laski vedet Latvalampeen, mutta oja on tukittu ja kaivettu uusi oja kuivatusvesille. Se yhtyy Latvaojaan vasta lammen jälkeen. Näin humuspitoiset ojitusvedet ohittavat Latvalammen. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 28. maaliskuuta 2025 kello 21.13
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Latvalampi sijaitsee Siikajoen kunnan alueella, 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon lähellä Kopsaa. Lampi on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Korkeus meren pinnasta 79 metriä. Latvalampi laskee vetensä Latvapuron kautta Pattijokeen. Kesällä 1960 Latvalampi kuivui pahoin Latvapuron ja Pattijoen perkausten vuoksi. Ennen metsäoja laski vedet Latvalampeen, mutta oja on tukittu ja kaivettu uusi oja kuivatusvesille. Se yhtyy Latvaojaan vasta lammen jälkeen. Näin humuspitoiset ojitusvedet ohittavat Latvalammen.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vaikka Latvalampi on matala, siinä on haukea, särkeä ja ahventa. Lammella on myös runsas rupikonnakanta. Kerran oli katiska puolillaan rupikonnia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Latvalampi nousi vuonna 1954 Suomen kansan tietoisuuteen Yrjö Kokon kirjan Ne tulevat taas myötä. Kirja kertoo tuolloin Suomessa sukupuuton partaalla olleista laulujoutsenista, jotka pesivät Latvalammella. Laulujoutsenet olivat hyvin arkoja erämaiden lintuja, jotka eivät viihtyneet lähellä ihmistä. Tämä johtui pitkään jatkuneesta vainosta, joka melkein tuhosi Suomen laulujoutsenkannat. Latvalammella pesi useana kesänä laulujoutsenpari, joka sieti ihmistä pesän lähellä. Tämä sopeutuma havaittiin ensi kerran juuri Latvalammella. Yrjö Kokon kirjat, vainon loppuminen ja sen myötä laulujoutsenen tottuminen ihmiseen saivat tämän kansallislintumme kannat hitaaseen nousuun. Suomessa pesivät parimäärät ovat nousseet parista kymmenestä nykyiseen 6000 pariin. Laulujoutsen on pesinyt Latvalammella säännöllisesti vuosittain.
