Piiljärvi (24.044.1.003)
Piiljärvi on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Piiljärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat jouhisara, jäkki, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuottaruoho ja tatarvita. Näistä erityisin laji on tatarvita, joka on kellus- tai uposlehtinen kasvi ja Suomessa hyvin harvinainen laji. Sitä esiintyy pelkästään Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. | Piiljärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat jouhisara, jäkki, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuottaruoho ja tatarvita. Näistä erityisin laji on tatarvita, joka on kellus- tai uposlehtinen kasvi ja Suomessa hyvin harvinainen laji. Sitä esiintyy pelkästään Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. | ||
Piiljärvi voidaan luokitella kasviekologiseen järvityyppiin järvikorte-ruokojärvet (Equisetum-Phragmites-tyyppi). Järven kasvillisuus ei rajoita virkistyskäyttöä. | Piiljärvi voidaan luokitella kasviekologiseen järvityyppiin järvikorte-ruokojärvet (Equisetum-Phragmites-tyyppi). Järven kasvillisuus ei rajoita virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 16. toukokuuta 2025 kello 13.45
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Piiljärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat jouhisara, jäkki, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuottaruoho ja tatarvita. Näistä erityisin laji on tatarvita, joka on kellus- tai uposlehtinen kasvi ja Suomessa hyvin harvinainen laji. Sitä esiintyy pelkästään Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.
Piiljärvi voidaan luokitella kasviekologiseen järvityyppiin järvikorte-ruokojärvet (Equisetum-Phragmites-tyyppi). Järven kasvillisuus ei rajoita virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
