Alimmainen (24.044.1.013)
Alimmainen on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Alimmainen on humusrikas ja pitkänomainen järvi, kooltaan 10 ha. Järvi saa vettä useista lähialueen järvistä, jotka laskevat siihen pohjoispäässä sijaitsevien ojien kautta. Tämän ansiosta järven teoreettinen viipymä voi olla niinkin lyhyt kuin yksi kuukausi. Järven keskisyvyys on noin 2,5 metriä ja suurin syvyys 5,5 m. | Alimmainen on humusrikas ja pitkänomainen järvi, kooltaan 10 ha. Järvi saa vettä useista lähialueen järvistä, jotka laskevat siihen pohjoispäässä sijaitsevien ojien kautta. Tämän ansiosta järven teoreettinen viipymä voi olla niinkin lyhyt kuin yksi kuukausi. Järven keskisyvyys on noin 2,5 metriä ja suurin syvyys 5,5 m. | ||
Alimmaisen valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (94,2 %). Lisäksi 5,4 % valuma-alueesta on rakennettuja alueita, 0,2 % avokallioita, 0,1 % soita ja kosteikoita ja 0,1 % vesistöjä. Itse Alimmaista (10 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (156 ha). | |||
Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu) | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 19. toukokuuta 2025 kello 10.14
Järven erityispiirteet
Alimmainen on humusrikas ja pitkänomainen järvi, kooltaan 10 ha. Järvi saa vettä useista lähialueen järvistä, jotka laskevat siihen pohjoispäässä sijaitsevien ojien kautta. Tämän ansiosta järven teoreettinen viipymä voi olla niinkin lyhyt kuin yksi kuukausi. Järven keskisyvyys on noin 2,5 metriä ja suurin syvyys 5,5 m.
Alimmaisen valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (94,2 %). Lisäksi 5,4 % valuma-alueesta on rakennettuja alueita, 0,2 % avokallioita, 0,1 % soita ja kosteikoita ja 0,1 % vesistöjä. Itse Alimmaista (10 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (156 ha).
Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Alimmaisen vesikasvillisuus on kartoitettu kaksi kertaa, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 tunnistettiin 20 vesikasvilajia, joista runsaimmat olivat ulpukka, järviruoko sekä erilaiset sarat. Muut havaitut lajit olivat jäkki, järvikorte, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, luhtakuusio, luhtavuohennokka, myrkkykeiso, pullosara, raate, ranta-alpi, rantapalpakko, suokukka, suo-orvokki, luhtasuoputki, terttualpi, vehka ja lumme.
Alimmainen voidaan luokitella ulpukkajärveksi (Nuphar-tyyppi), mutta siellä esiintyy myös korte-ruokojärven piirteitä (Equisetum-Phragmites-tyyppi). Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä valtaosa havaituista lajeista on rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
Lähde: LSVSY 2025
