Saarijärvi (24.044.1.018)
Saarijärvi on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Saarijärvi on 9,9 ha kokoinen, jopa 13 metriä syvä järvi, ja sitä luonnehtivat jyrkät rannat, joissa metsä ulottuu rantaviivaan asti. Rannat ovat paikoitellen kallioisia. Järven keskellä on saari, joka ilmenee myös järven nimestä. | |||
Saarijärven valuma-alueen pinta-ala on 38 ha, ja se koostuu lähes kokonaan metsäalueista (95,8 %), mutta myös avokallioita on 2,9 %, rakennettuja alueita 1,3 % sekä soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Saarijärveä ei ole laskettu mukaan valuma-alueeseen. | |||
<ref>LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)</ref> | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Saarijärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Uusimmassa kartoituksessa havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, rantapalpakko, sara sp., terttualpi, lumme ja ulpukka. Vuonna 2002 järvi luokiteltiin kasviekologiselta järvityypiltään niukkaravinteiseksi ruokojärveksi. Vesikasvillisuus Saarijärvessä on niukkaa ja lajien määrä on vähäinen, minkä seurauksena vesikasvillisuudella on suhteellisen pieni merkitys järvessä. | |||
Kaikki vuoden 2024 kartoituksessa havaitut lajit ovat ravinteisuudesta riippumattomia. Tämä koskee myös niitä lajeja, jotka näyttävät kadonneen tai vähentyneen. Täten kasvillisuuden perusteella ei voida havaita trendiä järven rehevöitymisessä. Vesikasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä kasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä. | |||
<ref>LSVSY 2025</ref> | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 16: | Rivi 22: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
==Lähteet== | |||
<references/> | |||
Nykyinen versio 22. toukokuuta 2025 kello 12.53
Järven erityispiirteet
Saarijärvi on 9,9 ha kokoinen, jopa 13 metriä syvä järvi, ja sitä luonnehtivat jyrkät rannat, joissa metsä ulottuu rantaviivaan asti. Rannat ovat paikoitellen kallioisia. Järven keskellä on saari, joka ilmenee myös järven nimestä.
Saarijärven valuma-alueen pinta-ala on 38 ha, ja se koostuu lähes kokonaan metsäalueista (95,8 %), mutta myös avokallioita on 2,9 %, rakennettuja alueita 1,3 % sekä soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Saarijärveä ei ole laskettu mukaan valuma-alueeseen.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Saarijärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Uusimmassa kartoituksessa havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, rantapalpakko, sara sp., terttualpi, lumme ja ulpukka. Vuonna 2002 järvi luokiteltiin kasviekologiselta järvityypiltään niukkaravinteiseksi ruokojärveksi. Vesikasvillisuus Saarijärvessä on niukkaa ja lajien määrä on vähäinen, minkä seurauksena vesikasvillisuudella on suhteellisen pieni merkitys järvessä.
Kaikki vuoden 2024 kartoituksessa havaitut lajit ovat ravinteisuudesta riippumattomia. Tämä koskee myös niitä lajeja, jotka näyttävät kadonneen tai vähentyneen. Täten kasvillisuuden perusteella ei voida havaita trendiä järven rehevöitymisessä. Vesikasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä kasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
