Keskimmäinen (24.044.1.015)
Keskimmäinen on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Keskimmäinen on 3,5 ha kokoinen järvi ja se on yhteydessä viereisiin järviin, Ylimmäiseen ja Alimmaiseen. Järven erikoisuutena voidaan pitää keinotekoista, kelluvaa saarta järven keskellä. | |||
Keskimmäisen valuma-alueen pinta-ala on 55 ha, ja se koostuu pääasiassa metsäalueista (94,0 %). Lisäksi rakennettuja alueita on 5,2 %, avokallioita 0,9 % sekä soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Keskimmäistä ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta. | |||
<ref>LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)</ref> | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Keskimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kaksi kertaa, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaituista lajeista vallitsevin oli ulpukka, ja järvi onkin luokiteltu ulpukkajärveksi (''Nuphar''-tyyppi). Vuoden 2024 kartoituksessa ei havaittu runsasravinteisia vesiä suosivia leväosmankäämiä ja haarapalpakkoa, joita havaittiin vielä vuonna 2002. Tämä voi viitata ravinteisuuden laskuun järvessä. | |||
Ulpukan lisäksi vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat jäkki, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, lumme, metsälauha, myrkkykeiso, raate, ranta-alpi, rantakukka, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, lampisirppisammal, punarahkasammal sekä rahkasammal sp. Keskimmäisen kasvillisuus ei rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä. | |||
<ref>LSVSY 2025</ref> | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 18: | Rivi 22: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
==Lähteet== | |||
<references/> | |||
Nykyinen versio 22. toukokuuta 2025 kello 12.54
Järven erityispiirteet
Keskimmäinen on 3,5 ha kokoinen järvi ja se on yhteydessä viereisiin järviin, Ylimmäiseen ja Alimmaiseen. Järven erikoisuutena voidaan pitää keinotekoista, kelluvaa saarta järven keskellä.
Keskimmäisen valuma-alueen pinta-ala on 55 ha, ja se koostuu pääasiassa metsäalueista (94,0 %). Lisäksi rakennettuja alueita on 5,2 %, avokallioita 0,9 % sekä soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Keskimmäistä ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Keskimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kaksi kertaa, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaituista lajeista vallitsevin oli ulpukka, ja järvi onkin luokiteltu ulpukkajärveksi (Nuphar-tyyppi). Vuoden 2024 kartoituksessa ei havaittu runsasravinteisia vesiä suosivia leväosmankäämiä ja haarapalpakkoa, joita havaittiin vielä vuonna 2002. Tämä voi viitata ravinteisuuden laskuun järvessä.
Ulpukan lisäksi vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat jäkki, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, lumme, metsälauha, myrkkykeiso, raate, ranta-alpi, rantakukka, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, lampisirppisammal, punarahkasammal sekä rahkasammal sp. Keskimmäisen kasvillisuus ei rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
