Suomen päävesistöt
Päävesistöt ovat mereen laskevien jokien vesistöalueita.
Päävesistöt ovat mereen laskevien jokien vesistöalueita.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
__NOTOC__{{#set: Excerpt_fi=Päävesistöt ovat mereen laskevien jokien vesistöalueita.}} | __NOTOC__{{#set: Excerpt_fi=Päävesistöt ovat mereen laskevien jokien vesistöalueita.}} | ||
Vesistöalueella tarkoitetaan maastossa olevien vedenjakajien rajaamaa kokonaisuutta, jolta joki tai puro kerää sateen kautta tulleen veden. Päävesistöt ovat mereen laskevien jokien vesistöalueita, ja ne on nimetty | Vesistöalueella tarkoitetaan maastossa olevien vedenjakajien rajaamaa kokonaisuutta, jolta joki tai puro kerää sateen kautta tulleen veden. Päävesistöt ovat mereen laskevien jokien vesistöalueita, ja ne on nimetty näidenn jokien mukaan. Alun perin päävesistöiksi laskettiin vain isot , vähintään 200 neliökilometrin kokoiset vesistöalueet, mutta selkeyden vuoksi vastaava vesistöaluetunnus on annettu myös rannikkoalueiden pienemmille vesistöalueille sekä Suomen merialueille. | ||
{{JwHighlight | {{JwHighlight | ||
|1=Suomen päävesistöt kartalla | |1=Suomen päävesistöt kartalla | ||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Mikä on päävesistö? | |||
Isoja, yli 200 neliökilometrin kokoisia päävesistöjä, on Suomessa kaikkiaan 74. Ne on numeroitu 1-74 alkaen Laatokkaan laskevista vesistöalueista ja jatkettu myötäpäivään kiertäen rannikkoalueet päätyen Vienan mereen laskeviin vesistöihin. | Isoja, yli 200 neliökilometrin kokoisia päävesistöjä, on Suomessa kaikkiaan 74. Ne on numeroitu 1-74 alkaen Laatokkaan laskevista vesistöalueista ja jatkettu myötäpäivään kiertäen rannikkoalueet päätyen Vienan mereen laskeviin vesistöihin. | ||
| Rivi 20: | Rivi 19: | ||
Päävesistöt on jaettu pienempiin osa-alueisiin, ja osa-alueet edelleen osa-alueisiin tarvittaessa aina niin kutsuttuun kolmanteen jakovaiheeseen asti. | Päävesistöt on jaettu pienempiin osa-alueisiin, ja osa-alueet edelleen osa-alueisiin tarvittaessa aina niin kutsuttuun kolmanteen jakovaiheeseen asti. | ||
{{JwClear}} | {{JwClear}} | ||
{{JwFloat|none|100|{{JwCardZeroPad| | {{JwFloat|none|100|{{JwCardZeroPad| | ||
|{{#ask: [[Luokka:Päävesistö]] |mainlabel=- |?Vesistöaluenumero= |? |?Merialue#Kyllä,Ei |?Vesienhoitoalue |sort=Vesistöaluenumero |order=asc |limit=100 |format=broadtable }} | |{{#ask: [[Luokka:Päävesistö]] |mainlabel=- |?Vesistöaluenumero= |? |?Merialue#Kyllä,Ei |?Vesienhoitoalue |sort=Vesistöaluenumero |order=asc |limit=100 |format=broadtable }} | ||
}} }} | }} }} | ||
Vesistöalueella tarkoitetaan maastossa olevien vedenjakajien rajaamaa kokonaisuutta, jolta joki tai puro kerää sateen kautta tulleen veden. Päävesistöt ovat mereen laskevien jokien vesistöalueita, ja ne on nimetty näidenn jokien mukaan. Alun perin päävesistöiksi laskettiin vain isot , vähintään 200 neliökilometrin kokoiset vesistöalueet, mutta selkeyden vuoksi vastaava vesistöaluetunnus on annettu myös rannikkoalueiden pienemmille vesistöalueille sekä Suomen merialueille.
Mikä on päävesistö?
Isoja, yli 200 neliökilometrin kokoisia päävesistöjä, on Suomessa kaikkiaan 74. Ne on numeroitu 1-74 alkaen Laatokkaan laskevista vesistöalueista ja jatkettu myötäpäivään kiertäen rannikkoalueet päätyen Vienan mereen laskeviin vesistöihin.
Numeroilla 81-86 on nimetty pienempiä rannikko- ja raja-alueiden päävesistöjä.
Merialueet on numeroitu 91-99.
Päävesistöt on jaettu pienempiin osa-alueisiin, ja osa-alueet edelleen osa-alueisiin tarvittaessa aina niin kutsuttuun kolmanteen jakovaiheeseen asti.
Sivua on viimeksi muutettu 22. toukokuuta 2025 kello 14.54.


