Ylisjärvi (24.043.1.001)
Ylisjärvi on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään. | Ylisjärvi on kooltaan 175,3 ha ja se on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään. | ||
Ylisjärven valuma- | Ylisjärven valuma-alueen pinta-ala on 7 323 ha ja siitä 54,9 % on metsäalueita ja merkittävät 38,3 % maatalousalueita. Lisäksi rakennettuja alueita on 4,9 %, teollisuuden alueita 1,1 %, soita ja kosteikoita 0,3 %, avokallioita 0,3 % ja vesimuodostumia 0,1 % valuma-alueesta. Itse Ylisjärveä ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.<ref>LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)</ref> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. | Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Vedenlaatu on kuitenkin edelleen varsin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuria aiemmasta jätevesikuormituksesta johtuen. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Etenkin fosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet 2010-luvulla aiempaa pienempiä, mutta edelleen hyvin korkeita. Planktonlevien määrään verrannolliset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain epätavallisen suuria, mutta pienentyneet huomattavasti 2000-luvun alkupuolen pitoisuuksista. | ||
Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen planktonlevätuotantoon liittyvää huomattavaa hapen ylikyllästystä, ja sitä on ilmennyt jopa pohjanläheisessä vedessä 2000-luvun alkuun asti. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt pääosin tyydyttävänä, mutta pohjan lähellä hapen vajaus on ollut voimakasta ja happi on ajoittain loppunut kokonaan. | Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen planktonlevätuotantoon liittyvää huomattavaa hapen ylikyllästystä, ja sitä on ilmennyt jopa pohjanläheisessä vedessä 2000-luvun alkuun asti. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt pääosin tyydyttävänä, mutta pohjan lähellä hapen vajaus on ollut voimakasta ja happi on ajoittain loppunut kokonaan. | ||
Järven vesi on hyvin humuspitoista. Sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen sameusarvot ovat laskeneet huippuluvuista, mutta jääneet edelleen korkeiksi. Näkösyvyys on vastaavasti jonkin verran parantunut, mutta ollut viime kesämittauksissa yhä vain 0, | Järven vesi on hyvin humuspitoista. Sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen sameusarvot ovat laskeneet huippuluvuista, mutta jääneet edelleen korkeiksi. Näkösyvyys on vastaavasti jonkin verran parantunut, mutta ollut viime kesämittauksissa yhä vain 0,5–0,9 m. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita (enimmillään jopa 10) runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti. | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013 | ||
| Rivi 18: | Rivi 17: | ||
Päivitetty 1.8.2018 | Päivitetty 1.8.2018 | ||
<gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption="Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia | <gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption="Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2022"> | ||
Ylisjarvi.jpg | |||
</gallery> | </gallery> | ||
| Rivi 28: | Rivi 26: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Ylisjärven kalasto on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm. särki, sorva, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki. | |||
Ylisjärven vesilinnustoa luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä. | |||
Ylisjärven kasvillisuus on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm. viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin, myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina sinilevä- ja leväesiintymät ovat olleet runsaita. | |||
Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas sammakkokanta. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia matelijoita. | |||
Piisami oli yli 10 | Piisami oli yli 10 vuotta sitten järvelle tyyppillinen nisäkäs. Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Talvella 2011 on havaittu saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 44: | Rivi 41: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
==Lähteet== | |||
<references/> | |||
Versio 22. toukokuuta 2025 kello 15.18
Keskustelut
Uusimmat havainnot
23. marraskuu 2025 13:23 |
23. marraskuu 2025 13:23 |
Kuvat
Ylisjärvi (24.043.1.001)/Ylisjärvi
Näkymä pohjoiseen
Järven erityispiirteet
Ylisjärvi on kooltaan 175,3 ha ja se on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.
Ylisjärven valuma-alueen pinta-ala on 7 323 ha ja siitä 54,9 % on metsäalueita ja merkittävät 38,3 % maatalousalueita. Lisäksi rakennettuja alueita on 4,9 %, teollisuuden alueita 1,1 %, soita ja kosteikoita 0,3 %, avokallioita 0,3 % ja vesimuodostumia 0,1 % valuma-alueesta. Itse Ylisjärveä ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.[1]
Nykytila ja suojelu
Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Vedenlaatu on kuitenkin edelleen varsin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuria aiemmasta jätevesikuormituksesta johtuen. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Etenkin fosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet 2010-luvulla aiempaa pienempiä, mutta edelleen hyvin korkeita. Planktonlevien määrään verrannolliset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain epätavallisen suuria, mutta pienentyneet huomattavasti 2000-luvun alkupuolen pitoisuuksista.
Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen planktonlevätuotantoon liittyvää huomattavaa hapen ylikyllästystä, ja sitä on ilmennyt jopa pohjanläheisessä vedessä 2000-luvun alkuun asti. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt pääosin tyydyttävänä, mutta pohjan lähellä hapen vajaus on ollut voimakasta ja happi on ajoittain loppunut kokonaan.
Järven vesi on hyvin humuspitoista. Sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen sameusarvot ovat laskeneet huippuluvuista, mutta jääneet edelleen korkeiksi. Näkösyvyys on vastaavasti jonkin verran parantunut, mutta ollut viime kesämittauksissa yhä vain 0,5–0,9 m. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita (enimmillään jopa 10) runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013
Päivitetty 1.8.2018
- Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2022
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty 15.8.2024
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ylisjärven kalasto on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm. särki, sorva, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki.
Ylisjärven vesilinnustoa luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.
Ylisjärven kasvillisuus on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm. viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin, myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina sinilevä- ja leväesiintymät ovat olleet runsaita.
Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas sammakkokanta. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia matelijoita.
Piisami oli yli 10 vuotta sitten järvelle tyyppillinen nisäkäs. Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Talvella 2011 on havaittu saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
- ↑ LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)
