Saarijärvi (04.112.1.X)
Saarijärvi on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (8 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Saarijärvi on osa | Saarijärvi on osa [[Suurlahden lampialue]]tta, jossa kolmetoista järveä tai lampea ovat kytköksissä toisiinsa purojen välityksellä. Saarijärvi on koko kompleksin korkein vakavesi, joten siihen ei valu vettä muista lammista. Saarijärvi valuttaa omaa vettänsä kahteen suuntaan; pohjoiseen Taskulampeen, sekä etelään Saimaaseen. Saarijärven keskellä on järven koon suhteen suurehko saari (936 m<sup>2</sup>). | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Saarijärvi, kuten on muutkin | Saarijärvi, kuten on muutkin kompleksin lammet ja niiden ympäristöt, on suojeltuna. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Saarijärven kalastosta ei ole | Saarijärven kalastosta ei ole tietoa. Kompleksin korkeimpana järvenä se on kuitenkin suhteellisen eristäytynyt, ja voisi täten olla suhteellisen vähälajinen. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Saarijärvi ei ole pelkästään muista kompleksinsa järvistä etäällä, vaan se on myös asutuksesta etäällä. Lähin mikään ihmisen luoma on | Saarijärvi ei ole pelkästään muista kompleksinsa järvistä etäällä, vaan se on myös asutuksesta etäällä. Lähin mikään ihmisen luoma on pari sataa metriä sen itäpuolella oleva nimetön metsäautotie. | ||
==Tarut ja tositarinat== | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/suurlahden-lampialue | * [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/suurlahden-lampialue Suurlahden lampialue.] ymparisto.fi | ||
* [https://saimaageopark.fi/saimaa-geopark/geologia-ja-ymparisto/natura-2000/ Saimaa geopark alueella sijaitsevat Natura 2000 -alueet.] saimaageopark.fi | |||
https://saimaageopark.fi/saimaa-geopark/geologia-ja-ymparisto/natura-2000/ | * Ustinov, Arto: [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/134557/ESAmo70.pdf;jsessionid=78A98716B763B8928274DC46570E04E0?sequence=26 Etelä-Savon Natura 2000 –verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma.] ''Etelä-Savon ympäristökeskuksen moniste.'' doria.fi | ||
* [https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/VAMA%202021_9%20Etel%C3%A4-Savo.pdf Etelä-Savon Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.] ymparisto.fi | |||
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/134557/ESAmo70.pdf;jsessionid=78A98716B763B8928274DC46570E04E0?sequence=26 | * [https://www.esavo.fi/resources/public//Kehittaminen/Maakuntakaava/etela-savon_maakuntakaava_kohdeluettelo290509.pdf Etelä-Savon maakuntakaava.] esavo.fi | ||
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/VAMA%202021_9%20Etel%C3%A4-Savo.pdf | |||
[[Luokka:Järvinumero puuttuu]] | |||
[[Luokka:Suurlahden lampialue]] | |||
673,69 m <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Saarijärvi on osa Suurlahden lampialuetta, jossa kolmetoista järveä tai lampea ovat kytköksissä toisiinsa purojen välityksellä. Saarijärvi on koko kompleksin korkein vakavesi, joten siihen ei valu vettä muista lammista. Saarijärvi valuttaa omaa vettänsä kahteen suuntaan; pohjoiseen Taskulampeen, sekä etelään Saimaaseen. Saarijärven keskellä on järven koon suhteen suurehko saari (936 m2).
Saarijärvi, kuten on muutkin kompleksin lammet ja niiden ympäristöt, on suojeltuna.
Saarijärven kalastosta ei ole tietoa. Kompleksin korkeimpana järvenä se on kuitenkin suhteellisen eristäytynyt, ja voisi täten olla suhteellisen vähälajinen.
Saarijärvi ei ole pelkästään muista kompleksinsa järvistä etäällä, vaan se on myös asutuksesta etäällä. Lähin mikään ihmisen luoma on pari sataa metriä sen itäpuolella oleva nimetön metsäautotie.
Sivua on viimeksi muutettu 10. syyskuuta 2025 kello 14.39.


