Simojärvi (yhd.)
Simojärvi on suuri järvi Simojoki (64) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä ja erinomainen.
TR (keskustelu | muokkaukset) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (7 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Simojärvi sijaitsee nimikkojokensa latvoilla Ranualla, Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on 89,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 48. Suurin syvyys on 27 m (mitattu Soppananselällä Porosaaren itäpuolella) ja keskisyvyys 5 m. | Simojärvi sijaitsee nimikkojokensa latvoilla Ranualla, Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on 89,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 48. Suurin syvyys on 27 m (mitattu Soppananselällä Porosaaren itäpuolella) ja keskisyvyys 5 m. Järven rantaviiva on 251 kilometriä pitkä ja se on melko mutkainen. | ||
Simojärvi on liuskaisen muotoinen ja se on suuntaunut luode–kaakko-suuntaisesti. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat muun muassa Kaariniemi, Olangonniemi, Jyriniemi, Mustaniemi ja Aittoniemi. Kapea Kultisalmi jakaa järven miltei kahtia, ja erottaa pohjoisen ja eteläisen järvialtaan. | |||
Simojärven suurimmat selät ovat Isoselkä, Soppananselkä ja Vohonselkä järven eteläosassa ja Pajuselkä ja Näskänselkä pohjoisessa. Simojärven kanssa samassa tasossa olevat Välttämönsalmen erottamat [[Ristijärvi - Välttämönselkä (64.042.1.002)|Välttämönselkä]] (10 km²) ja [[Kaitajärvi (64.042.1.001)|Kaitajärvi]] (0,4 km²) lännessä ovat Järvi-meriwikissä omat järvensä. | |||
==Vedenkorkeus== | Simojärven suurin saari on Porosaari, 458 ha. Muita suuria saaria ovat muun muassa Karhusaari ja Kenttäsaari Näskänselän ja Pajuselän välissä, Selkäsaaret Soppananselällä sekä Lamanginsaari Isoselällä. Saaria on järvellä yhteensä 170 kappaletta. | ||
Simojärven vedenkorkeuksia on | |||
Simojärven valuma-alue on järvi mukaan lukien 630 km² ja järvisyys 18,0 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Paasonjoki (98 km², Soppananjoki) ja Vohonjoki (96 km²). | |||
===Vedenkorkeus=== | |||
Simojärven vedenkorkeuksia on Syken rekisterissä vuodesta 1962 alkaen. Keskivedenkorkeus tällä jaksolla on ollut N60+ 176,19 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 62 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 177,16 m (kesäkuussa 1973) ja alin N60+ 175,65 m (syyskuussa 1962), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella erinomainen. Kultisalmen pohjoispuolen osalta vedenlaatu on hyvä. Rehevyystasoltaan järvi on karu. Simojärven vedessä on lievä humusleima. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Kuha on istutettu järveen. Ahven, made, muikki, järvitaimen, siika ja särki kuuluvat järven luontaiseen kalakantaan. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Taimen- ja kuhaistutusten ansiosta Simojärvi on saavuttanut suosiota vetouistelukohteena. Järvellä järjestetään vuosittain Suomen suurimpiin soutamalla tapahtuviin vetouistelukilpailuihin kuuluva Kultainen Taimen, jonka pääpalkintona on mökkitontti. | |||
Simojärvi sopii hyvin myös perheretkeilyyn, alueella on esimerkiksi vuokrakämppiä, laavuja ja useita veneiden vesillelaskupaikkoja ja moottorikelkkareittejä. | |||
Vakinaisen asutuksen lisäksi Simojärven ympärille on kertynyt myös suuri määrä kesämökkejä, suuri osa Ranuan vapaa-ajan asunnoista sijaitseekin Simojärven rannalla. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
* [https://fi.wikipedia.org/wiki/Simojärvi Simojärvi] (Wikipedia) | |||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2025 kello 12.36
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Pet%C3%A4j%C3%A4niemi-ObsIMG-202007161620-58.jpeg)
Simojärvi (yhd.)/Petäjäniemi
16. heinäkuu 2020 16:20
Järven erityispiirteet
Simojärvi sijaitsee nimikkojokensa latvoilla Ranualla, Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on 89,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 48. Suurin syvyys on 27 m (mitattu Soppananselällä Porosaaren itäpuolella) ja keskisyvyys 5 m. Järven rantaviiva on 251 kilometriä pitkä ja se on melko mutkainen.
Simojärvi on liuskaisen muotoinen ja se on suuntaunut luode–kaakko-suuntaisesti. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat muun muassa Kaariniemi, Olangonniemi, Jyriniemi, Mustaniemi ja Aittoniemi. Kapea Kultisalmi jakaa järven miltei kahtia, ja erottaa pohjoisen ja eteläisen järvialtaan.
Simojärven suurimmat selät ovat Isoselkä, Soppananselkä ja Vohonselkä järven eteläosassa ja Pajuselkä ja Näskänselkä pohjoisessa. Simojärven kanssa samassa tasossa olevat Välttämönsalmen erottamat Välttämönselkä (10 km²) ja Kaitajärvi (0,4 km²) lännessä ovat Järvi-meriwikissä omat järvensä.
Simojärven suurin saari on Porosaari, 458 ha. Muita suuria saaria ovat muun muassa Karhusaari ja Kenttäsaari Näskänselän ja Pajuselän välissä, Selkäsaaret Soppananselällä sekä Lamanginsaari Isoselällä. Saaria on järvellä yhteensä 170 kappaletta.
Simojärven valuma-alue on järvi mukaan lukien 630 km² ja järvisyys 18,0 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Paasonjoki (98 km², Soppananjoki) ja Vohonjoki (96 km²).
Vedenkorkeus
Simojärven vedenkorkeuksia on Syken rekisterissä vuodesta 1962 alkaen. Keskivedenkorkeus tällä jaksolla on ollut N60+ 176,19 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 62 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 177,16 m (kesäkuussa 1973) ja alin N60+ 175,65 m (syyskuussa 1962), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm.
Nykytila ja suojelu
Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella erinomainen. Kultisalmen pohjoispuolen osalta vedenlaatu on hyvä. Rehevyystasoltaan järvi on karu. Simojärven vedessä on lievä humusleima.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kuha on istutettu järveen. Ahven, made, muikki, järvitaimen, siika ja särki kuuluvat järven luontaiseen kalakantaan.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Taimen- ja kuhaistutusten ansiosta Simojärvi on saavuttanut suosiota vetouistelukohteena. Järvellä järjestetään vuosittain Suomen suurimpiin soutamalla tapahtuviin vetouistelukilpailuihin kuuluva Kultainen Taimen, jonka pääpalkintona on mökkitontti.
Simojärvi sopii hyvin myös perheretkeilyyn, alueella on esimerkiksi vuokrakämppiä, laavuja ja useita veneiden vesillelaskupaikkoja ja moottorikelkkareittejä.
Vakinaisen asutuksen lisäksi Simojärven ympärille on kertynyt myös suuri määrä kesämökkejä, suuri osa Ranuan vapaa-ajan asunnoista sijaitseekin Simojärven rannalla.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Simojärvi (Wikipedia)
