Pyhäjärvi (35.931.1.002)
Pyhäjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Tammelan Pyhäjärvi on Kokemäenjoen sivujoen Loimijoen alkukohta Kanta-Hämeen maakunnassa. Järven ala on 22, | Tammelan Pyhäjärvi on Kokemäenjoen sivujoen Loimijoen alkukohta Kanta-Hämeen maakunnassa. Järven pinta-ala on 22,8 km². Keskisyvyys on 2,5 metriä ja suurin syvyys 5 metriä. Mataluus johtaa herkästi sedimentin uudelleen sekoittumiseen eli resuspensioon. | ||
Mataluus johtaa herkästi sedimentin uudelleen sekoittumiseen eli resuspensioon. | |||
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 696 km², josta vettä 10,5 %. Valtaosa tulovirtaamasta tulee lähes samassa tasossa olevasta Kuivajärvestä (8 km²), jonka valuma-alue on 524 km². Järven vesitilavuus on pinta-alaan nähden melko pieni, jolloin veden vaihtuvuus kohtalaisen nopeaa. | Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 696 km², josta vettä 10,5 %. Valtaosa tulovirtaamasta tulee lähes samassa tasossa olevasta Kuivajärvestä (8 km²), jonka valuma-alue on 524 km². Järven vesitilavuus on pinta-alaan nähden melko pieni, jolloin veden vaihtuvuus on kohtalaisen nopeaa. | ||
Pyhäjärvessä on vain pieniä saaria. Karttaan Pyhäjärven ja Kuivajärven välille merkitty Saari oli aiemmin maantieteellisestikin saari (130 ha), mutta pohjoispuolinen Venesillanlahden kohdalla ollut vesiyhteys on suljettu ja virtaus tapahtuu vain Saaren eteläpuolisen Saarensalmen kautta. | Pyhäjärvessä on vain pieniä saaria. Karttaan Pyhäjärven ja Kuivajärven välille merkitty Saari oli aiemmin maantieteellisestikin saari (130 ha), mutta pohjoispuolinen Venesillanlahden kohdalla ollut vesiyhteys on suljettu (tai mahdollisesti vielä on kannaksen alittava siltarumpu) ja virtaus tapahtuu vain Saaren eteläpuolisen Saarensalmen kautta. | ||
===Pyhäjärvet=== | |||
Useimmilla Suomen suurilla järvillä on niukasti kaimoja. [[Pyhäjärvi]] on poikkeus – yli 100 km² pinta-alan ylittää neljä Pyhäjärveä, sadan suurimman järvemme listalla niitä on kuusi. | |||
Kesälahden eli Karjalan [[Pyhäjärvi (04.391.1.001)|Pyhäjärvi]] on myös Suomen suurin naapurimaiden kanssa jaettu järvi, koska Venäjän puolella rajaa on 41 km² lisää tätä 'pyhää vettä'. | |||
Kesälahden eli Karjalan [[ | |||
Pieniäkin toki mahtuu Suomen 38 Pyhäjärven joukkoon, vähäisimpänä Enontekiöllä, Ounasjoen latvoilla sijaitseva kolmihehtaarinen pikku pyhimys. | Pieniäkin toki mahtuu Suomen 38 Pyhäjärven joukkoon, vähäisimpänä Enontekiöllä, Ounasjoen latvoilla sijaitseva kolmihehtaarinen pikku pyhimys. | ||
==Vedenkorkeus ja virtaama== | ===Vedenkorkeus ja virtaama=== | ||
Pyhäjärven vedenkorkeutta on | Pyhäjärven vedenkorkeutta on havainnoitu vuodesta 1926 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 96,63 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 76 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 97,66 m (toukokuussa 1932), alin N60+ 96,11 m (lokakuussa 1959), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm. | ||
Virtaamahavaintoja on Pyhäjärven luusuan alapuolelta Kuhalankoskesta vuodesta 1966 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,0 | Virtaamahavaintoja on Pyhäjärven luusuan alapuolelta Kuhalankoskesta vuodesta 1966 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,0 m<sup>3</sup>/s, keskiylivirtaama 18 m<sup>3</sup>/s ja keskialivirtaama 1,4 m<sup>3</sup>/s. Äärivirtaamat ovat olleet 35 m<sup>3</sup>/s (toukokuussa 1984) ja 0,2 m<sup>3</sup>/s (heinäkuussa 1975). | ||
== | ===Jäähavainnot=== | ||
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1926 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 20. lokakuuta vuonna 2002, myöhäisin 24. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1941. | Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on ainoastaan Kuivajärven puolelta vuodesta 1926 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 20. lokakuuta vuonna 2002, myöhäisin 24. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1941. | ||
Jäänpaksuushavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1962 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 83 cm maaliskuulta 2003. | Jäänpaksuushavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1962 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 83 cm maaliskuulta 2003. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
-Vaihtelevan runsaita sivilevien massaesiintymiä, jotka aiheuttavat ajoittain haittaa virkistyskäytölle. Myös piileviä alkukesällä runsaasti, voivat aiheuttaa pyydysten limoittumista. | |||
-Ajoittaiset alusveden happikadot. | |||
Veden sameus rajoittaa levien ja vesikasvien kasvua syvemmissä vesissä/ranta-alueilla. | |||
|{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Typpipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla, eikä trendissä ole muutosta. | {{Grid2cols | ||
|{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin määrä vedessä on ollut nousujohdainteista. Järvi on rehevöitynyt kokonaisfosforin määrän ylittäessä 30 µgP/l. Happivaje nostaa fosforitasoa, sillä hyvissä olosuhteissa fosfori on sitoutuneena pohjan sedimenteissä.}} | |||
|{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Typpipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla, eikä trendissä ole muutosta. Valuma-, jäte- ja sadevedet tuovat typpeä järvivesiin.}} | |||
}} | |||
{{Grid2cols | |||
|{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Erittäin reheväksi järveksi luokitellaan, kun arvo on 20–50 µg/l.}} | |||
|{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys on ollut alhaisimmillaan 0,3 metriä. Keskimääräisesti näkösyvyys on ollut hieman alle metrin havaintohistorian aikana.}} | |||
}} | |||
Yleisluokka: tyydyttävä-välttävä<br> | |||
Raakavesiluokka: huono<br> | |||
Rehevyysluokka: runsasravinteinen (eutrofinen)<br> | |||
Virkistyskäyttöluokka: tyydyttävä<br> | |||
Kalavesiluokka: välttävä | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17457&lan=fi Tammelan Pyhäjärvi] (ymparisto.fi) | * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17457&lan=fi Tammelan Pyhäjärvi] (ymparisto.fi) | ||
Nykyinen versio 22. huhtikuuta 2026 kello 22.27
Valokuvat
-Havaintopaikka_2-ObsIMG-202107261226-60fe803ac4dea.png)
-Havaintopaikka_1-ObsIMG-202308241001-64e7349b57056.png)
Järven erityispiirteet
Tammelan Pyhäjärvi on Kokemäenjoen sivujoen Loimijoen alkukohta Kanta-Hämeen maakunnassa. Järven pinta-ala on 22,8 km². Keskisyvyys on 2,5 metriä ja suurin syvyys 5 metriä. Mataluus johtaa herkästi sedimentin uudelleen sekoittumiseen eli resuspensioon.
Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 696 km², josta vettä 10,5 %. Valtaosa tulovirtaamasta tulee lähes samassa tasossa olevasta Kuivajärvestä (8 km²), jonka valuma-alue on 524 km². Järven vesitilavuus on pinta-alaan nähden melko pieni, jolloin veden vaihtuvuus on kohtalaisen nopeaa.
Pyhäjärvessä on vain pieniä saaria. Karttaan Pyhäjärven ja Kuivajärven välille merkitty Saari oli aiemmin maantieteellisestikin saari (130 ha), mutta pohjoispuolinen Venesillanlahden kohdalla ollut vesiyhteys on suljettu (tai mahdollisesti vielä on kannaksen alittava siltarumpu) ja virtaus tapahtuu vain Saaren eteläpuolisen Saarensalmen kautta.
Pyhäjärvet
Useimmilla Suomen suurilla järvillä on niukasti kaimoja. Pyhäjärvi on poikkeus – yli 100 km² pinta-alan ylittää neljä Pyhäjärveä, sadan suurimman järvemme listalla niitä on kuusi.
Kesälahden eli Karjalan Pyhäjärvi on myös Suomen suurin naapurimaiden kanssa jaettu järvi, koska Venäjän puolella rajaa on 41 km² lisää tätä 'pyhää vettä'.
Pieniäkin toki mahtuu Suomen 38 Pyhäjärven joukkoon, vähäisimpänä Enontekiöllä, Ounasjoen latvoilla sijaitseva kolmihehtaarinen pikku pyhimys.
Vedenkorkeus ja virtaama
Pyhäjärven vedenkorkeutta on havainnoitu vuodesta 1926 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 96,63 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 76 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 97,66 m (toukokuussa 1932), alin N60+ 96,11 m (lokakuussa 1959), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.
Virtaamahavaintoja on Pyhäjärven luusuan alapuolelta Kuhalankoskesta vuodesta 1966 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,0 m3/s, keskiylivirtaama 18 m3/s ja keskialivirtaama 1,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 35 m3/s (toukokuussa 1984) ja 0,2 m3/s (heinäkuussa 1975).
Jäähavainnot
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on ainoastaan Kuivajärven puolelta vuodesta 1926 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 20. lokakuuta vuonna 2002, myöhäisin 24. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1941.
Jäänpaksuushavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1962 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 83 cm maaliskuulta 2003.
Nykytila ja suojelu
-Vaihtelevan runsaita sivilevien massaesiintymiä, jotka aiheuttavat ajoittain haittaa virkistyskäytölle. Myös piileviä alkukesällä runsaasti, voivat aiheuttaa pyydysten limoittumista.
-Ajoittaiset alusveden happikadot.
Veden sameus rajoittaa levien ja vesikasvien kasvua syvemmissä vesissä/ranta-alueilla.
Yleisluokka: tyydyttävä-välttävä
Raakavesiluokka: huono
Rehevyysluokka: runsasravinteinen (eutrofinen)
Virkistyskäyttöluokka: tyydyttävä
Kalavesiluokka: välttävä
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Tammelan Pyhäjärvi (ymparisto.fi)
