Iso-Kisko (24.023.1.001)
Iso-Kisko on keskikokoinen järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt. | |||
Pääaltaan puolelta saadaan vä'lillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 19. joulukuuta 2012 kello 09.56
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Isokorkian_rannassa_lev%C3%A4lautta-ObsIMG-201806171158-87.jpeg)
Iso-Kisko (24.023.1.001)/Isokorkia
17. kesäkuu 2018 11:58
Järven erityispiirteet
Iso-Kisko on noin 6.8 km2 kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.
Nykytila ja suojelu
Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km2 kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta, joka on kaunis ja jylhäkin paikka ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä ojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato.Iso-Kisko kiskasvetisenä järvenä on suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakannassa hauki, lahna, ahven, siika ja muikku mm. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen näky ja siten myös haluttu mökkikohde.Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta.
Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään yleensä toukokuun aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkureita, joita yhdistyksellä on 4. Tuure Aallolla, Risto Avellanilla ja Jorma Laaksosella.
Hallituksen jäsenet 2012: puheenjohtaja Jorma Laaksonen,varapuheenjohtaja Timo Ahovaara, sihteeri/rahastonhoitaja Riitta Laine. Muut jäsenet Tuure Aalto, Aimo Laanti, Sami Järnström, Tapani Vainio. Varajäsen Olavi Reunanen. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 25 € ja yrityksiltä, sekä yhteisöiltä 50 €.
Puheenjohtajan sähköpostiosoite on jorlaak@gmail.com ja puhelin 0400 534734
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt. Pääaltaan puolelta saadaan vä'lillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin
