Kourulammi (33.002.1.014)

1 530 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kourulammi
• Järvinumero: 33.002.1.014
• Vesistöalue: Lapinjoen keskiosan alue (33.002)
• Päävesistö: Lapinjoki (33)
• Ekologinen tila:

Perustiedot

• Pinta-ala: 11,66 ha
• Syvyys:
• Keskisyvyys:
• Tilavuus:
• Rantaviiva: 1,53 km1 530 m <br />
• Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Rauma
• Maakunta: Satakunnan maakunta
• ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Kourulammi (33.002.1.014)/­Kakolammin laavu

29. joulukuu 2012 20:19

Kakolammin laavu

Kaikki kuvat järveltä

Nykytila ja suojelu

Kourulammia uhkaa kaavailtu tuulivoimakaava-alue Ruohomaa, ks. linkki http://www.satakuntaliitto.fi/sivu.aspx?taso=3&id=316

Alueella asustaa EU:n luontodirektiivin liitteessä 4(a) lueteltuja erityisesti suojeltavia lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty.

Tuulivoimarakentamisen yhteydessä voivat tulla sovellettavaksi erityisesti luonnonsuojelulain suojelualueita koskevat säännökset (3 luku), lajisuojelusäännökset, kuten rauhoitettuja lajeja koskevat säännökset (38–39 §, 42§), erityisesti suojellun lajin esiintymispaikkaa koskevat säännökset (47§), EU:n tiukasti suojeltujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevat säännökset (49§) sekä luontotyyppien suojelua koskevat säännökset (29 §) ja luonnonsuojelulain nojalla perustettuja maisema-alueita koskevat säännökset (32§). Tuulivoimarakentamisessa tulee lisäksi huomioida, että LSL 39 §:n mukaan rauhoitettuja ovat myös sellaiset rauhoitettujen lintujen pesäpuut, jotka on asianmukaisesti merkitty, ja sellaiset suurten petolintujen pesäpuut, joissa olevat pesät ovat säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Niinist%C3%B6nsuo%2C+s%C3%A4%C3%A4ksen+pes%C3%A4puu&srs=EPSG%3A3067&y=6791172&mode=rasta&x=222034&lang=fi

Sääksi kalastelee Kourulammilla, kuitenkin pääasiassa seudun muissa isommissa järvissä. Järvi on kärsinyt ojituksen aiheuttamasta happamuuspiikeistä, jolloin on myös näkyviä kalakuolemia ollut havaittavissa.

Erityisiä vaatimuksia merikotkaa koskeville selvityksille tuulivoimarakentamisen suunnittelussa muodostuu silloin, kun suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin säteellä merikotkan pesäpaikoista ja vakiintuneista talvehtimisalueista. Tämä koskee soveltuvin osin myös muita suuria petolintuja, kuten maakotkaa, kiljukotkaa ja kalasääskeä.

Kaulushaikara ruokailee satunnaisesti Kourulammissa ja Kourulamminojassa.

Tarut ja tositarinat

Kylästämme unilukkari ja samalla ammatiltaan pitäjän räätäli hukkui kahden tyttärensä kanssa pieneen Kourlampeen vuonna 1866 elokuun 18. pävänä, kun piti saada nälkää näkevälle 11 lapsiselle perheelleen lisää ravintoa. Vain yksi mukana olleista lapsista, 15 vuotias poika pelastui viimeisillä voimillaan saaden kiinni mättäästä ja sai vedettyä siten itsensä ylös järvestä. Tämä pelastunut poika Samuel Grönlund toimi myöhemmin 41 poliisina Raumalla ja isänä pappispojalleen Väinö Suojamaalle, joka toimi ensin kappalaisena Eurassa, Hinnerjoelle ja Honkilahdella, sitten 9 v. kirkkoherrana Pyhämaassa, 12 v. kirkkoherrana Pyhärannassa. välillä 2 v. sisämaassa Pihlajavedellä ja sitten 17 v. eläkeikään kirkkoherrana Eurajoella v. 1951 saakka, kuoli v. 1968 lähes 90 vuoden iässä Raumalla, kirjoitti 15 teosta, mm. "Vanha Rakas Rauma". Suojamaa rakasti tätä isänmaataan ja synnyinseutuaan suuresti. Tuulivoimaloitten alle tätäkin samaista järvialuetta kavaillaan, yhteensä 600 hehtaaria metsää, suo- ja järvialuetta. Kun kaavassa lukee puolestaan "kuivaa satakuntalaista kangasmaastoa" - no asiat nähdään tarpeen mukaan. Samalla alueella alle jyrätään 100 hehtaarin suojelumetsä / ikimetsä, voimakas liito-orava esiintymä - kaksikin, kalasääksen pesäpuu sielläkin (jo lapsena seurasimme ja katselimme näitä jaloja lintuja kalastamassa isämme sodanaikaisella tulenjohtokiikarilla). Välittömässä tuntumassa on myös UNESCON maailmanperintökohde, pronssikautinen röykkiiöhauta-alue Sammallahdenmäki.

Aiheesta muualla

Sääksen pesäpuu <iframe src="http://www.paikkatietoikkuna.fi/published/fi/1793" width="700" height="525"></iframe> http://www.sofnet.org/sveriges-ornitologiska-forening/fagelskydd/vindkraft/referenser/internationella-studier/