Rauhajärvi (14.931.1.002)/Läsäkoski
Läsäkoski on koski Rauhajärven ja Puulan välillä. Sen yläosa on perattua Läsäkosken kanavaa.
Läsäkoski on koski Rauhajärven ja Puulan välillä. Sen yläosa on perattua Läsäkosken kanavaa.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Läsäkoski on kuulunut valtakunnalliseen projektiin "Veden laadun seuranta virtapaikoilla" vuodesta 1961 alkaen. Vuodesta 2000 lähtien koski on kuulunut valtakunnalliseen projektiin "Jokien veden laadun seuranta", jossa se edustaa lähellä luonnontilaa olevia, puhtaita jokia ja toimii veden laadun vertailupaikkana muiden jokipisteiden vedenlaadulle. | Läsäkoski on kuulunut valtakunnalliseen projektiin "Veden laadun seuranta virtapaikoilla" vuodesta 1961 alkaen. Vuodesta 2000 lähtien koski on kuulunut valtakunnalliseen projektiin "Jokien veden laadun seuranta", jossa se edustaa lähellä luonnontilaa olevia, puhtaita jokia ja toimii veden laadun vertailupaikkana muiden jokipisteiden vedenlaadulle. | ||
Nykytila | Nykytila ja luontokohteet | ||
Läsäkosken, suuret kangasmaiden joet, vesi on ajoittain hieman sameaa ja väriltään ruskeaa. Vesi on keskihumuksista. Veden pH on välillä neutraali/ lievästi hapan. Näissä veden laatutiedoissa näkyy ajoittain alueen soiden vaikutus. Veden happitilanne on hyvä. Rehevyystasoltaan joki on fosforin suhteen lievästi rehevä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Läsäkoski kuuluu luokkien erinomainen/hyvä välille. | Läsäkosken, suuret kangasmaiden joet, vesi on ajoittain hieman sameaa ja väriltään ruskeaa. Vesi on keskihumuksista. Veden pH on välillä neutraali/ lievästi hapan. Näissä veden laatutiedoissa näkyy ajoittain alueen soiden vaikutus. Veden happitilanne on hyvä. Rehevyystasoltaan joki on fosforin suhteen lievästi rehevä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Läsäkoski kuuluu luokkien erinomainen/hyvä välille. | ||
Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 7.5.2013 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Vesinäytteiden ottopisteen syvyys on 1,3 metriä. Sameus, väriluku ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Hapen kyllästysaste oli 0,5 metrissä 91 %. Rauta-arvot näyttäisi kasvavan edellisistä mittauskerroista. | Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 7.5.2013 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Vesinäytteiden ottopisteen syvyys on 1,3 metriä. Sameus, väriluku ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Hapen kyllästysaste oli 0,5 metrissä 91 %. Rauta-arvot näyttäisi kasvavan edellisistä mittauskerroista. | ||
Läsäkosken kanavoidulla osuudella joen kasvillisuus on varsin niukkaa, mutta suvanto-osuudella on laajahkot järvikortekasvustot, seassa kasvaa järvikaislaa, ulpukkaa, ratamosarpiota ja Mikkelin seudulla melko harvinaista jokileinikkiä. Vesi- ja rantalinnusto lajistoon kuuluvat muun muassa selkälokki, naurulokki, koskikara, pikkusieppo, laulujoutsen, haapanoita, tavi ja taivaanvuohi. Myös harmaahaikarapari on tavattu alueella. Sulana paikkana jokisuu on tärkeä vesilintujen muuton aikana levähdys- ja ruokailupaikka. Alueella elää majava ja saukko on vakiovieras. Alueella on yhteensä 13 luonnon tai maiseman kannalta arvokasta kohdetta. Näistä neljä on linnuston kannalta arvokkaita kohteita. Myllysaaren lehto on mainittu valtakunnallisessa lehtojensuojelutyöryhmän mietinnössä paikallisesti arvokkaana lehtokohteena. | |||
Kalastus | Kalastus | ||
| Rivi 31: | Rivi 33: | ||
Lähteet: Kangasniemen kylät/ Läsäkoski, Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta) | Lähteet: Kangasniemen kylät/ Läsäkoski, Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta) | ||
|Kunta=Mikkeli | |Kunta=Mikkeli | ||
|Koordinaatit=61. | |Koordinaatit=61.9110657917, 26.9233059883 | ||
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä | |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä | ||
}} | }} | ||
Niskakoski
Heikkilän väylä
Kohti Puulaa.
Sivua on viimeksi muutettu 2. heinäkuuta 2013 kello 11.53.


