Juolasvesi - Sarkavesi (14.913.1.001)
Juolasvesi, Sarkavesi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
== | ==Juolasveden erityispiirteet== | ||
Juolasvesi muodostaa järviparin Sarkaveden kanssa ja ne kuuluvat Mäntyharjun kuntaan. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa Virransalmen kautta. Järvien yhteinen pinta-ala on 2000 ha. Valuma-alueena on Juolasveden-Lahnaveden alue. Karu ja kirkasvetinen Juolasvesi liittyy pohjoisosassaan kapeiden salmien kautta Tarhaveteen. Salmien väliin jää historiallisesti merkittävä Naulasaari, joka oli Pikkuvihan jälkeen Ruotsi-Suomen ja Venäjän rajakohta. | |||
Järvi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään vain hieman rusehtavaa. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Happitilanne on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
==Kalat, | Tutkimusalueena on ollut 29 m:n syvänne itärannalla olevan saariryhmän (Lehtisaaret, Linnasaari, Varpusaari ja Saunasaaret) pohjoispuolella. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1994-95 ja 2004-05. Juolasveden 070 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 12.10.2011 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori ja väriluku olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli 1 ja 15 metrissä erinomainen/hyvä, mutta pohjalla oli vakavia happiongelmia. | ||
==Kalat, luonto ja lajistot== | |||
taimen. siika. muikku.hauki.ahven. | taimen. siika. muikku.hauki.ahven. | ||
== | Monin paikoin vallitsevilla kalliorannoilla on korkeita jyrkänteitä ja laakeita silokalliorantoja sekä louhikkorantoja. Kuivat kankaat ovat vallitsevia. Poukamissa kasvillisuus on rehevämpää. | ||
Linnustossa on Järvi-Suomen selkävesien lajeja kuten kuikka, selkälokki ja telkkä. Alueella on useita arvokkaita luontokohteita, kuten vanha koivikko sekä kuivia lehtoja, jotka ovat valkoselkätikan suojelukohteita. | |||
==Juolasveden saaret== | |||
Maakunnallisesti arvokkaat Juolasveden saaret muodostuvat noin 20 pienestä ja keskikokoisesta saaresta Juolasveden Haapasaaren ympäristössä. Osa saarista on karuja kalliosaaria, osa melko reheviä metsäsaaria. Juolasveden saaret ovat maisemallisesti hyvin kauniita, pohjoiseteläsuuntaisia, kallioisia ja kitukasvuista männikköä kasvavia saaria. Puustossa on järeitä mäntyjä, harmaaleppää, katajaa, pihlajaa, paatsamaa, koivuja ja haapoja sekä joitakin lahopuita. | |||
Lehtisensaarissa ja Vuohisaaressa kasvaa vanhaa koivuvaltaista sekametsää. Linnasaari on maisemallisesti hieno, korkea ja jyrkkäpiirteinen kallio- ja louhikkosaari. Pienessä Linnasaaressa on myös melontareitin rantautumispaikka. Useimmat saarista ovat säästyneet metsänhoitotoimilta ja suurin osa on luonnontilaisia. | |||
Luonnontilaltaan arvokkaimpia saaria ovat itäiset Lehtisaaret, jonka puustoon kuuluu muun muassa järeitä mäntyjä, koivuja ja haapoja. Koivikon rehevässä kenttäkerroksessa esiintyy nuottaruoho, suomyrtti, ranta-alpi, metsäimarretta, lillukkaa, sananjalkaa ja kultapiiskua. Kallioraoissa tavataan kallioimarretta. | |||
Saariston pikkuluodoilla pesii uhanalainen laji, muusta linnustosta tavattiin mm. kuikka, isokoskelo, telkkä, tukkasotka, rantasipi, pikkulepinkäinen, kalatiira ja silkkiuikku. Palokärki ruokailee lehtisaaressa. | |||
Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Valtion ympäristöhallinto. | |||
Versio 10. heinäkuuta 2013 kello 09.24
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Juolasvesi - Sarkavesi (14.913.1.001)/Syvälahti
Näkymä Juolasvedelle
Juolasveden erityispiirteet
Juolasvesi muodostaa järviparin Sarkaveden kanssa ja ne kuuluvat Mäntyharjun kuntaan. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa Virransalmen kautta. Järvien yhteinen pinta-ala on 2000 ha. Valuma-alueena on Juolasveden-Lahnaveden alue. Karu ja kirkasvetinen Juolasvesi liittyy pohjoisosassaan kapeiden salmien kautta Tarhaveteen. Salmien väliin jää historiallisesti merkittävä Naulasaari, joka oli Pikkuvihan jälkeen Ruotsi-Suomen ja Venäjän rajakohta.
Järvi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään vain hieman rusehtavaa. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Happitilanne on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Tutkimusalueena on ollut 29 m:n syvänne itärannalla olevan saariryhmän (Lehtisaaret, Linnasaari, Varpusaari ja Saunasaaret) pohjoispuolella. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1994-95 ja 2004-05. Juolasveden 070 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 12.10.2011 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori ja väriluku olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli 1 ja 15 metrissä erinomainen/hyvä, mutta pohjalla oli vakavia happiongelmia.
Kalat, luonto ja lajistot
taimen. siika. muikku.hauki.ahven.
Monin paikoin vallitsevilla kalliorannoilla on korkeita jyrkänteitä ja laakeita silokalliorantoja sekä louhikkorantoja. Kuivat kankaat ovat vallitsevia. Poukamissa kasvillisuus on rehevämpää.
Linnustossa on Järvi-Suomen selkävesien lajeja kuten kuikka, selkälokki ja telkkä. Alueella on useita arvokkaita luontokohteita, kuten vanha koivikko sekä kuivia lehtoja, jotka ovat valkoselkätikan suojelukohteita.
Juolasveden saaret
Maakunnallisesti arvokkaat Juolasveden saaret muodostuvat noin 20 pienestä ja keskikokoisesta saaresta Juolasveden Haapasaaren ympäristössä. Osa saarista on karuja kalliosaaria, osa melko reheviä metsäsaaria. Juolasveden saaret ovat maisemallisesti hyvin kauniita, pohjoiseteläsuuntaisia, kallioisia ja kitukasvuista männikköä kasvavia saaria. Puustossa on järeitä mäntyjä, harmaaleppää, katajaa, pihlajaa, paatsamaa, koivuja ja haapoja sekä joitakin lahopuita.
Lehtisensaarissa ja Vuohisaaressa kasvaa vanhaa koivuvaltaista sekametsää. Linnasaari on maisemallisesti hieno, korkea ja jyrkkäpiirteinen kallio- ja louhikkosaari. Pienessä Linnasaaressa on myös melontareitin rantautumispaikka. Useimmat saarista ovat säästyneet metsänhoitotoimilta ja suurin osa on luonnontilaisia.
Luonnontilaltaan arvokkaimpia saaria ovat itäiset Lehtisaaret, jonka puustoon kuuluu muun muassa järeitä mäntyjä, koivuja ja haapoja. Koivikon rehevässä kenttäkerroksessa esiintyy nuottaruoho, suomyrtti, ranta-alpi, metsäimarretta, lillukkaa, sananjalkaa ja kultapiiskua. Kallioraoissa tavataan kallioimarretta.
Saariston pikkuluodoilla pesii uhanalainen laji, muusta linnustosta tavattiin mm. kuikka, isokoskelo, telkkä, tukkasotka, rantasipi, pikkulepinkäinen, kalatiira ja silkkiuikku. Palokärki ruokailee lehtisaaressa.
Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Valtion ympäristöhallinto.
