Tuohilampi (11.006.1.021)
Tuohilampi on pieni järvi Virojoki (11) -päävesistössä.
| Rivi 65: | Rivi 65: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Tarua vai totta. | |||
Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ? | |||
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla? | |||
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan. | |||
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja . | |||
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 26. syyskuuta 2013 kello 15.10
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Tuohilampi (11.006.1.021)/Tuohikas
16. helmikuu 2014 17:21
Järven erityispiirteet
Pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Valtaoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue
Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla. Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan?? Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa. 2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.
Maanviljelys eikä myöskään huvilasutus (5 kpl) aiheuta vedensaastumista
Veden happamuus 5,5>>5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika) Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä. Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee >> laskeutuu pohjaan.
Runsas lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin.
Kalaa lammessa on edelleen kohtuullisesti .Hauet ovat todella suuria 3,5 >> 8 kg virvelillä saatuja.
Muutama 0,5 kg ahvenkin on eksynyt katiskaan.
Vesilintuja alueella pesii vielä jonkin verran.Poikueita häviää kesän mittaan joutuvat todennäköisesti haukien ateriaksi. Elokuun aikana ilmestyy Joutsenet harjoittelemaan muuttomatkaa varten.Joutsen pariskunta on pesinytkin lammen rannalla viimeksi 2011.
Nykytila ja suojelu
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta. Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta. 2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. Tämä tästä. Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin ensiaputöihin lammella. Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,siellä viihtyy kalat linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.
Haukien koko 2 >>> 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 >>>3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille. Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on pien sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin. Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.
Nykyisten mökkiläisten asuminen oleminen ei ainakaan huononna vedenlaatua Bio WC ja harmaavesisuodatukset jokaisessa mökissä.
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos vesiheinää ei olisi kesällä näin runsaasti .Uistelu on todella hankalaa .
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Ongelma on lähes sama joka on näillä keinoaltailla pohjoisessa(turvelautat jään alla)
Tarut ja tositarinat
Tarua vai totta. Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ?
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla?
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan.
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja .
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja.
