Bodominjärvi (81.055.1.002)
Bodominjärvi on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Hka (keskustelu | muokkaukset) |
Hka (keskustelu | muokkaukset) |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Bodominjärvi on rehevöitynyt, ja se kuuluu kolmen tärkeimmän suojeltavan järven joukkoon Espoossa. | |||
Espoon kaupungissa on tuhansia talouksia ilman kunnallistekniikkaa, ja näistä kokonaisia kyliä Bodominjärven valuma-alueella. Viimein 2013 järven koillisosan kyliin rakennettiin lähes 60 vuoden odottelun jälkeen johtovesi ja viemärit, mutta edelleen kunnallistekniikkaa tarvitaan laajalla alueella. Harmaavedet valuvat puroja ja ojia myöten Bodominjärveen. | |||
Alueen maaperä on helposti liettyvää hiesumaista savea, ja sateiden aikana ympäristöstä tuleekin runsaasti maa-aineksia veteen. Savisuus on myös järven ominaispiirre, joka näkyy selvästi vertailtaessa Bodominjärveä muihin alueen järviin. Järvet näkyvät mainiosti esim. lentokoneesta laskeutumireitin ollessa Kehä III yläpuolella. | |||
Espoon kaupungin mittausten mukaan järven tila on melko hyvä, mutta aistein havaittavasti sen tila on jatkuvasti heikentynyt. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 7. tammikuuta 2014 kello 10.46
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Havaintopaikka_1-ObsIMG-201707231032-12.jpg)
Bodominjärvi (81.055.1.002)/Havaintopaikka 1
23. heinäkuu 2017 10:32
Järven erityispiirteet
Bodom -järvi on matala savinen järvi, pinta-alaltaan Espoon suurin. Sen keskisyvyys on 4,5 m ja syvimmät kohdat 9-14 m. Järvestä on aikoinaan nostettu raakavettä, ja sen pintaa säännöstellään yhä. Bodom -järvi on rehevöitynyt, ja sen tilaa seurataan.
Bodom -järven ja sen ympäristön käyttö virkistystarkoitukseen on lisääntynyt huomattavasti sen jälkeen kun Oittaalle perustettiin ulkoilukeskus. Oittaalla on yksi Espoon valvotuista uimarannoista ja talvikaudella mahdollisuus avantouintiin. Talvella jäällä on kelien salliessa 10 km latu järven ympäri. Järven ympäri kulkevia mutkaisia teitä pyöräillään paljon, ja Nuuksion retkeilyalueen metsiin pääsee järven länsipuolelta.
Bodom tunnetaan parhaiten 60 -luvulla tapahtuneesta murhasta. Kolmen telttailemassa olleen nuoren raakaa murhaa ei ole kyetty selvittämään. --H..k.a 7. tammikuuta 2014 kello 10.21 (EET)
Nykytila ja suojelu
Bodominjärvi on rehevöitynyt, ja se kuuluu kolmen tärkeimmän suojeltavan järven joukkoon Espoossa.
Espoon kaupungissa on tuhansia talouksia ilman kunnallistekniikkaa, ja näistä kokonaisia kyliä Bodominjärven valuma-alueella. Viimein 2013 järven koillisosan kyliin rakennettiin lähes 60 vuoden odottelun jälkeen johtovesi ja viemärit, mutta edelleen kunnallistekniikkaa tarvitaan laajalla alueella. Harmaavedet valuvat puroja ja ojia myöten Bodominjärveen.
Alueen maaperä on helposti liettyvää hiesumaista savea, ja sateiden aikana ympäristöstä tuleekin runsaasti maa-aineksia veteen. Savisuus on myös järven ominaispiirre, joka näkyy selvästi vertailtaessa Bodominjärveä muihin alueen järviin. Järvet näkyvät mainiosti esim. lentokoneesta laskeutumireitin ollessa Kehä III yläpuolella.
Espoon kaupungin mittausten mukaan järven tila on melko hyvä, mutta aistein havaittavasti sen tila on jatkuvasti heikentynyt.
