Isojärvi (18.063.1.002)
Isojärvi on pieni järvi Porvoonjoki (18) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on huono.
Isojärvi on pieni järvi Porvoonjoki (18) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on huono.
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Isojärvi on pinta-alaltaan 3,0 km2 ja kuuluu Porvoonjoen vesistöön. Isojärvi on hyvin | |||
matala järvi, sen keskisyvyys on vain 1,5 m. Isojärven valuma-alue on pinta-alaltaan | |||
15 km2. Isojärven valuma-alueella harjoitetaan intensiivistä maataloutta. Peltopintaalan | |||
osuus valuma-alueesta on noin 27 %. Pelloilta kulkeutuu Isojärveen saviainesta | |||
ja Isojärven vesi on selvästi sameaa. Isojärven näkösyvyys on vain 0,3 m. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
5 789 100 m³ <br />0,00579 km³ <br />5 789 100 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Isojärvi on pinta-alaltaan 3,0 km2 ja kuuluu Porvoonjoen vesistöön. Isojärvi on hyvin matala järvi, sen keskisyvyys on vain 1,5 m. Isojärven valuma-alue on pinta-alaltaan 15 km2. Isojärven valuma-alueella harjoitetaan intensiivistä maataloutta. Peltopintaalan osuus valuma-alueesta on noin 27 %. Pelloilta kulkeutuu Isojärveen saviainesta ja Isojärven vesi on selvästi sameaa. Isojärven näkösyvyys on vain 0,3 m.
Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki ja kuha. Kalasto koostuu näiden lisäksi siiasta, lahnasta, särjestä, ahvenesta ja kiiskestä. Isojärveen on istutettu kuhia ainakin vuosina 1996, 1997 ja 1999.
Koekalastustulokset vuodelta 1999 kertovat, että särkien osuus kalastosta lukumäärien perusteella on 80 % ja lahnojen osuus 9 %. Biomassan perusteella vastaavat osuudet ovat 43 % ja 23 %. Särkiä oli eniten 10 mm:n verkoissa, mikä kertoo särkien olevan pienikokoisia. Isojärvellä nuotattiin vuosina 2000 ja 2001. Kokonaissaalis oli 2 550 kg vuonna 2000 ja 2 950 kg vuonna 2001. Pinta-alaa kohti laskettuna saaliiksi tuli kyseisinä vuosina 9 kg/ha ja 10 kg/ha. Särjen osuudet kalabiomassasta oli vastaavina vuosina 36 % ja 28 %. Lahnan osuus oli 30 % molempina vuosina.
Sivua on viimeksi muutettu 10. helmikuuta 2014 kello 12.28.


