Hervantajärvi (35.242.1.011)
Hervantajärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Hervantajärveen kohdistuu suuri virkistyskäyttöpaine ja lisäksi järven ranta-alueelle on rakennettu jonkin verran kesämökkiasutusta. Lähivuosina järven ympäristöä ollaan rakentamassa osaksi Hervannan asutuskeskusta. | Hervantajärveen kohdistuu suuri virkistyskäyttöpaine ja lisäksi järven ranta-alueelle on rakennettu jonkin verran kesämökkiasutusta. Lähivuosina järven ympäristöä ollaan rakentamassa osaksi Hervannan asutuskeskusta. | ||
Hervantajärven pohjoissivulla Karjusaaren taajaman pienen lahdenpoukaman itärannalla sijaitsee Hervantajärven EU-uimaranta(ranta, jolla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähintään 100 uimaria päivässä.) Uimaranta on noin 35 metriä pitkä. (Tampereen kaupunki 2010; Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) | Hervantajärven pohjoissivulla Karjusaaren taajaman pienen lahdenpoukaman itärannalla sijaitsee Hervantajärven EU-uimaranta (ranta, jolla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähintään 100 uimaria päivässä.) Uimaranta on noin 35 metriä pitkä. (Tampereen kaupunki 2010; Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Versio 3. kesäkuuta 2014 kello 15.27
Järven erityispiirteet
Hervantajärvi sijaitsee Tampereen Hervannan kaupunginosassa, eteläreunalla. Hervantajärvi kuuluu Lempäälän vuolteeseen laskevan Moisiojoen valuma-alueen latvajärviin. Se laskee vetensä Koipi-ja Höytämönjärven kautta Lempäälän Herranvuolteeseen ja siitä Pyhäjärveen. (Tampereen kaupunki 2010; Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
Nykytila ja suojelu
Hervantajärvi kuuluu tyypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen vesi on kirkasta, mutta järven itä-ja eteläpuolen suoaluilta tulevat valumavedet tuovat järveen humusta. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
1980-luvulla Hervantajärvi luettiin happamoitumisuhan alaisiin järviin. Silloin veden happamuus kävi säännöllisesti alle kuuden. Nykyisin happaman kuormituksen vähennyttyä veden happamuusarvo on pysytellyt jatkuvasti yli 6,4 ja veden puskurikyky on kohonnut välttäväksi. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
Hervantajärven veden laatu sijoittuu hyvän ja tyydyttävän luokan väliin. Järvi on edelleen happamoitumisherkkä ja etenkin talvisin valumavesien mukanaan tuleva kuormitus kuluttaa järven happivaroja. Järvellä tavataan myös ajoittain leväkukintoja. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Hervantajärveen kohdistuu suuri virkistyskäyttöpaine ja lisäksi järven ranta-alueelle on rakennettu jonkin verran kesämökkiasutusta. Lähivuosina järven ympäristöä ollaan rakentamassa osaksi Hervannan asutuskeskusta.
Hervantajärven pohjoissivulla Karjusaaren taajaman pienen lahdenpoukaman itärannalla sijaitsee Hervantajärven EU-uimaranta (ranta, jolla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähintään 100 uimaria päivässä.) Uimaranta on noin 35 metriä pitkä. (Tampereen kaupunki 2010; Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Tampereen kaupunki 2010. Uimavesiprofiili. Hervantajärven uimaranta. WWW-sivu. Luettu 3.6.2014. [1]
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järvien vedenlaatu. Tampere. Hervantajärvi. WWW-sivu. Luettu 3.6.2014. [2]
