Iso-Vuotunki (59.154.1.001)
Iso-Vuotunki on pieni järvi Oulujoki (59) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Järvi sijaitsee Vähä- ja Ylivuoton kylien alueella. Heti järven länsipuolella on Vähä-Vuotunki-niminen järvi. Iso-Vuotunki on muodostunut noin 7 400 vuotta sitten, kun se maankohoamisen myötä erkani Litorinamerestä. | Järvi sijaitsee Vähä- ja Ylivuoton kylien alueella. Heti järven länsipuolella on Vähä-Vuotunki-niminen järvi. Iso-Vuotunki on muodostunut noin 7 400 vuotta sitten, kun se maankohoamisen myötä erkani Litorinamerestä. | ||
Iso-Vuotunki on noin 2,9 kilometriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 1,5 kilometriä leveä. Pinnan korkeus on 94,8 metriä merenpinnan yläpuolella. Iso-Vuotunki laskee etelään Sanginjokeen Järvioja-nimistä suo-ojaa pitkin. | |||
Järvessä ei ole yhtään varsinaista saarta, sen yhteydessä oleva Holapansaari-niminen paikka on tosiasiassa niemi. Kaakkois–luoteissuuntainen järvi on käytännössä muotoutunut kahdeksi altaaksi, joita erottaa parinsadan metrin levyinen salmi. Järven eteläosan rantamaat ovat pääasiassa suota, kun taas pohjoisaltaan rannat ovat enimmäkseen viljelysmaata. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 5. kesäkuuta 2014 kello 15.00
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Iso-Vuotunki (59.154.1.001)/Aurinkorinne
Aurinkoinen Aurinkorinne 25.3.2011.
Järven erityispiirteet
Iso-Vuotunki, toiselta nimeltään Iso-Vuotto, on järvi Vuoton kaupunginosassa Oulun itäosassa lähellä Utajärven kunnanrajaa. Järvi on pinta-alaltaan Oulun suurin.
Järvi sijaitsee Vähä- ja Ylivuoton kylien alueella. Heti järven länsipuolella on Vähä-Vuotunki-niminen järvi. Iso-Vuotunki on muodostunut noin 7 400 vuotta sitten, kun se maankohoamisen myötä erkani Litorinamerestä.
Iso-Vuotunki on noin 2,9 kilometriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 1,5 kilometriä leveä. Pinnan korkeus on 94,8 metriä merenpinnan yläpuolella. Iso-Vuotunki laskee etelään Sanginjokeen Järvioja-nimistä suo-ojaa pitkin.
Järvessä ei ole yhtään varsinaista saarta, sen yhteydessä oleva Holapansaari-niminen paikka on tosiasiassa niemi. Kaakkois–luoteissuuntainen järvi on käytännössä muotoutunut kahdeksi altaaksi, joita erottaa parinsadan metrin levyinen salmi. Järven eteläosan rantamaat ovat pääasiassa suota, kun taas pohjoisaltaan rannat ovat enimmäkseen viljelysmaata.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Wikipedia. Iso-Vuotunki. WWW-sivu. Luettu 5.6.2014. [1]
