Luotosenjärvi (10.003.1.008)
Luotosenjärvi on pieni järvi Vaalimaanjoki (10) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (8 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Luotosenjärvi sijaitsee Luumäellä, Luotolan kylässä. Se on paikoin hyvin tiheän ruovikon peittämä matala järvi. Rantaviivaa sillä on 7,7 km. | Luotosenjärvi sijaitsee Luumäellä, Luotolan kylässä. Se on paikoin hyvin tiheän ruovikon peittämä matala järvi. Syvin kohta on noin 4 m. Järvessä on nimensä mukaisesti paljon luotoja. Rantaviivaa sillä on 7,7 km. Alamyllynjoki alkaa Luotosenjärvestä. | ||
[[tiedosto:luotosenjärvi.jpg|494px]] | |||
Maisema Luotosenjärvelle Miehikkäläntien varresta (tie 384). | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Luotosenjärven veden väri on erittäin ruskea. Järvi on lievästi rehevä ja hapan ( pH 6,3 ). | Luotosenjärven veden väri on erittäin ruskea. Järvi on lievästi rehevä ja hapan ( pH 6,3 ). | ||
Järveä on kunnostettu niittämällä vesikasveja sekä perkaamalla kylänpuoleisia soistuneita rantoja. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Luotosenjärveen on istutettu kuhaa ja planktonsiikaa. | Järven luontaiseen kalalajistoon kuuluvat ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made, kiiski ja sorva. | ||
Luotosenjärveen on istutettu lahnaa, ankeriasta, kuhaa, karppeja ja planktonsiikaa. | |||
Järven ympäristössä voi tehdä mielenkiintoisia lintuhavaintoja. Järvellä on tavattu mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, satunnaisesti rytikerttunen ja harvinaisuutena pikkuhuitti. | Järven ympäristössä voi tehdä mielenkiintoisia lintuhavaintoja. Järvellä on tavattu mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, satunnaisesti rytikerttunen ja harvinaisuutena pikkuhuitti. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Luotosenjärven vedenpintaa laskettiin vuoden 1952 paikkeilla | Luotosenjärven vedenpintaa laskettiin vuoden 1952 paikkeilla noin 80-90 cm. 1975 vedenpintaa nostettiin noin 30 cm, sillä järvi oli vedenpinnan laskun seuraksesta muuttunut paikoin suoperäiseksi. Järven veden pinnankorkeutta säädellään padolla. Ensimmäinen pato rakennettiin 1975 ja uusi pato valmistui kesällä 2002. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Luotosenjärven Rakokivi oli ennen vedenpinnan laskua kylän suosituin uimapaikka. Ennen sotaa kyläläiset suunnittelivat rakentavansa sillan rannalta kivelle. Paikalle ehdittiin laittaa jo runkopaaluja pystyyn, mutta sota keskeytti rakentamisen. Myöhemmin 1952 kiven viereen rakennettiin pyykkilaituri. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| Rivi 23: | Rivi 30: | ||
[http://yhdistykset.ekarjala.fi/ekly/sivut/lintupaikat_luu.html Luumäen lintupaikat] | [http://yhdistykset.ekarjala.fi/ekly/sivut/lintupaikat_luu.html Luumäen lintupaikat] | ||
Pien-Inkeroinen, Pentti 2005. Kotikylämme Luotola. Lappeenrannan kirjapaino Oy. | |||
Nykyinen versio 14. elokuuta 2014 kello 09.29
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Luotosenjärvi sijaitsee Luumäellä, Luotolan kylässä. Se on paikoin hyvin tiheän ruovikon peittämä matala järvi. Syvin kohta on noin 4 m. Järvessä on nimensä mukaisesti paljon luotoja. Rantaviivaa sillä on 7,7 km. Alamyllynjoki alkaa Luotosenjärvestä.
Maisema Luotosenjärvelle Miehikkäläntien varresta (tie 384).
Nykytila ja suojelu
Luotosenjärven veden väri on erittäin ruskea. Järvi on lievästi rehevä ja hapan ( pH 6,3 ). Järveä on kunnostettu niittämällä vesikasveja sekä perkaamalla kylänpuoleisia soistuneita rantoja.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven luontaiseen kalalajistoon kuuluvat ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made, kiiski ja sorva. Luotosenjärveen on istutettu lahnaa, ankeriasta, kuhaa, karppeja ja planktonsiikaa.
Järven ympäristössä voi tehdä mielenkiintoisia lintuhavaintoja. Järvellä on tavattu mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, satunnaisesti rytikerttunen ja harvinaisuutena pikkuhuitti.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Luotosenjärven vedenpintaa laskettiin vuoden 1952 paikkeilla noin 80-90 cm. 1975 vedenpintaa nostettiin noin 30 cm, sillä järvi oli vedenpinnan laskun seuraksesta muuttunut paikoin suoperäiseksi. Järven veden pinnankorkeutta säädellään padolla. Ensimmäinen pato rakennettiin 1975 ja uusi pato valmistui kesällä 2002.
Tarut ja tositarinat
Luotosenjärven Rakokivi oli ennen vedenpinnan laskua kylän suosituin uimapaikka. Ennen sotaa kyläläiset suunnittelivat rakentavansa sillan rannalta kivelle. Paikalle ehdittiin laittaa jo runkopaaluja pystyyn, mutta sota keskeytti rakentamisen. Myöhemmin 1952 kiven viereen rakennettiin pyykkilaituri.
Aiheesta muualla
Lähteet
Pien-Inkeroinen, Pentti 2005. Kotikylämme Luotola. Lappeenrannan kirjapaino Oy.
