Tuohtiainen (14.191.1.004)
Tuohtiainen on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Tuohtiaiseen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea. | Tuohtiaiseen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea. | ||
Järven kuntoa ja kalakantaa on hoidettu onnistunein hoitokalastuksin. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 17. elokuuta 2014 kello 15.32
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Tuohtiainen sijaitsee Luumäen kunnassa, Etelä-Karjalassa. Se on osa Väliväylää. Järven suurin syvyys on 15,5 m, keskisyvyys noin 3 m ja sillä on rantaviivaa 32,4 km. Tuohtiaisen valuma-alueen pinta-ala on 84 180 ha.
Nykytila ja suojelu
Tuohtiaisen veden väri on ruskea humuspitoinen. Rehevyydeltään se on karu ja veden pH on 6,9. Näkösyvyys on 2 m. Järvellä on havaittavissa lievää rehevöitymistä. Vedenlaatuluokka oli vuonna 2008 erinomainen.
Tuohtiainen kuului osana Väliväylä kuntoon- kuntoon hanketta, joka oli käynnissä 1.9.2010 - 31.12.2013. Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla voitiin parantaa Väliväylän vesistön kuntoa. Tarkoitus oli myös turvata Väliväylän veden laadun pysyminen hyvänä tulevaisuudessa. Hanke sai rahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämänä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tuohtiaiseen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea.
Järven kuntoa ja kalakantaa on hoidettu onnistunein hoitokalastuksin.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tuohtiainen on osa suosittua Väliväylän melontareittiä . Tuohtiainen ja Väliväylä, olivat 60-luvun alkupuolelle asti osa tärkeää tukkien uittoreittiä.
Tarut ja tositarinat
Tuohtiaisen ympäristössä on liikkunut ihmisiä jo ammoisina aikoina. Kalamasalmi niminen virta yhdistää Kelkjärven ja Tuohtiaisen. Sen pohjoisrannalla olevan niemen eteläkärjessä sijaitsevalla kallioseinämällä on nähtävillä kalliomaalauksia ja 600m päässä on myös toinen kalliomaalaus kohde. Maalaukset on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle.
Aiheesta muualla
Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle 2008 (luonnos) http://services.kymenlaakso.fi/www/DimDocumentDownload?action=show&id=386&fileId=617
