Tuohtiainen (14.191.1.004)
Tuohtiainen on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Tuohtiaisen ympäristössä on liikkunut ihmisiä jo ammoisina aikoina. Kalamasalmi niminen virta yhdistää Kelkjärven ja Tuohtiaisen. Sen pohjoisrannalla olevan niemen eteläkärjessä sijaitsevalla kallioseinämällä on nähtävillä [http://www.rockart.fi/kalliomaalaukset/KOHTEET/kalamaniemi_I.htm kalliomaalauksia] ja 600m päässä on myös toinen [http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kalamaniemen_kalliomaalaukset kalliomaalaus] kohde. Maalaukset on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle. | Tuohtiaisen ympäristössä on liikkunut ihmisiä jo ammoisina aikoina. Kalamasalmi niminen virta yhdistää Kelkjärven ja Tuohtiaisen. Sen pohjoisrannalla olevan niemen eteläkärjessä sijaitsevalla kallioseinämällä on nähtävillä [http://www.rockart.fi/kalliomaalaukset/KOHTEET/kalamaniemi_I.htm kalliomaalauksia] ja 600m päässä on myös toinen [http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kalamaniemen_kalliomaalaukset kalliomaalaus] kohde. Maalaukset on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle. | ||
[[tiedosto:tuohtiainen1.jpg|496px]] | |||
Jylhiä kallioseinämiä Inkilänlahdella. Paikalta hieman etelään päin sijaisevat Kalmanlahden kalliomaalaukset. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 18. elokuuta 2014 kello 10.59
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Tuohtiainen sijaitsee Luumäen kunnassa, Etelä-Karjalassa. Se on osa Väliväylää ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Järven rantamaisemat ovat vaihtelevat. Järveltä löytyy matalia, pitkälle ulottuvia umpeen kasvaneita lahtia ja rantoja sekä suoraan vedestä jyrkästi nousevia jylhiä kallioseinämiä. Järven suurin syvyys on 15,5 m, keskisyvyys noin 3 m ja sillä on rantaviivaa 32,4 km. Tuohtiaisen valuma-alueen pinta-ala on 84 180 ha.
Kasvillisuuden valtaamaa Tuohtiaisen rantaa Pohjanlahdella.
Nykytila ja suojelu
Tuohtiaisen veden väri on ruskea humuspitoinen. Rehevyydeltään se on karu ja veden pH on 6,9. Näkösyvyys on 2 m. Järvellä on havaittavissa lievää rehevöitymistä. Vedenlaatuluokka oli vuonna 2008 erinomainen.
Tuohtiainen kuului osana Väliväylä kuntoon- kuntoon hanketta, joka oli käynnissä 1.9.2010 - 31.12.2013. Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla voitiin parantaa Väliväylän vesistön kuntoa. Tarkoitus oli myös turvata Väliväylän veden laadun pysyminen hyvänä tulevaisuudessa. Hanke sai rahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämänä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tuohtiaiseen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea.
Järven kuntoa ja kalakantaa on hoidettu onnistunein hoitokalastuksin.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tuohtiainen on osa suosittua Väliväylän melontareittiä . Tuohtiainen ja Väliväylä, olivat 60-luvun alkupuolelle asti osa tärkeää tukkien uittoreittiä.
Tarut ja tositarinat
Tuohtiaisen ympäristössä on liikkunut ihmisiä jo ammoisina aikoina. Kalamasalmi niminen virta yhdistää Kelkjärven ja Tuohtiaisen. Sen pohjoisrannalla olevan niemen eteläkärjessä sijaitsevalla kallioseinämällä on nähtävillä kalliomaalauksia ja 600m päässä on myös toinen kalliomaalaus kohde. Maalaukset on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle.
Jylhiä kallioseinämiä Inkilänlahdella. Paikalta hieman etelään päin sijaisevat Kalmanlahden kalliomaalaukset.
Aiheesta muualla
Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle 2008 (luonnos) http://services.kymenlaakso.fi/www/DimDocumentDownload?action=show&id=386&fileId=617
