Tuohtiainen (14.191.1.004)
Tuohtiainen on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (8 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Tuohtiainen sijaitsee Luumäen kunnassa, Etelä-Karjalassa. Se on osa Väliväylää. Järven | Tuohtiainen sijaitsee Luumäen kunnassa, Etelä-Karjalassa. Se on osa Väliväylää ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Järven rantamaisemat ovat vaihtelevat. Järveltä löytyy matalia, pitkälle ulottuvia umpeen kasvaneita lahtia ja rantoja sekä suoraan vedestä jyrkästi nousevia jylhiä kallioseinämiä. Järven syvin kohta Inkilänlahdella on 15,5 m. Keskisyvyys järvellä on noin 3 m ja sillä on rantaviivaa 32,4 km. Tuohtiaisen valuma-alueen pinta-ala on 84 180 ha. Tuohtiaisessa on 21 saarta. | ||
[[tiedosto:tuohtiainen3.jpg|496px]] | |||
Kasvillisuuden valtaamaa Tuohtiaisen rantaa Pohjanlahdella. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 11: | Rivi 15: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Tuohtiaiseen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea. | Tuohtiaiseen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea. | ||
Järven kuntoa ja kalakantaa on hoidettu onnistunein hoitokalastuksin. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 16: | Rivi 22: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Tuohtiaisen ympäristössä on liikkunut ihmisiä jo ammoisina aikoina. Kalamasalmi niminen virta yhdistää Kelkjärven ja Tuohtiaisen. Sen pohjoisrannalla olevan niemen eteläkärjessä sijaitsevalla kallioseinämällä on nähtävillä [http://www.rockart.fi/kalliomaalaukset/KOHTEET/kalamaniemi_I.htm kalliomaalauksia] ja 600m päässä on myös toinen [http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kalamaniemen_kalliomaalaukset kalliomaalaus] kohde. Maalaukset on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle. | Hyvin kauan aikaa sitten Väliväylän vedenpinta on ollut nykyistä paljon korkeammalla. Silloin Väliväylää pitkin on päässyt Saimaalta Päijänteelle. Niihin aikoihin se on ollut erittäin tärkeä kulkureitti ihmisille. Tämän vuoksi seudulta on löytynyt paljon kalliomaalauksia, jotka on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle. Siksi myös Tuohtiaisen ympäristössä on liikkunut ihmisiä jo ammoisina aikoina. Kalamasalmi niminen virta yhdistää Kelkjärven ja Tuohtiaisen. Sen pohjoisrannalla olevan niemen eteläkärjessä sijaitsevalla kallioseinämällä on nähtävillä [http://www.rockart.fi/kalliomaalaukset/KOHTEET/kalamaniemi_I.htm kalliomaalauksia] ja 600m päässä on myös toinen [http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kalamaniemen_kalliomaalaukset kalliomaalaus] kohde. Maalaukset on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle. | ||
[[tiedosto:tuohtiainen1.jpg|496px]] | |||
Jylhiä kallioseinämiä Inkilänlahdella. Paikalta hieman etelään päin sijaisevat Kalamasalmen kalliomaalaukset. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 19. elokuuta 2014 kello 15.17
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Tuohtiainen sijaitsee Luumäen kunnassa, Etelä-Karjalassa. Se on osa Väliväylää ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Järven rantamaisemat ovat vaihtelevat. Järveltä löytyy matalia, pitkälle ulottuvia umpeen kasvaneita lahtia ja rantoja sekä suoraan vedestä jyrkästi nousevia jylhiä kallioseinämiä. Järven syvin kohta Inkilänlahdella on 15,5 m. Keskisyvyys järvellä on noin 3 m ja sillä on rantaviivaa 32,4 km. Tuohtiaisen valuma-alueen pinta-ala on 84 180 ha. Tuohtiaisessa on 21 saarta.
Kasvillisuuden valtaamaa Tuohtiaisen rantaa Pohjanlahdella.
Nykytila ja suojelu
Tuohtiaisen veden väri on ruskea humuspitoinen. Rehevyydeltään se on karu ja veden pH on 6,9. Näkösyvyys on 2 m. Järvellä on havaittavissa lievää rehevöitymistä. Vedenlaatuluokka oli vuonna 2008 erinomainen.
Tuohtiainen kuului osana Väliväylä kuntoon- kuntoon hanketta, joka oli käynnissä 1.9.2010 - 31.12.2013. Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla voitiin parantaa Väliväylän vesistön kuntoa. Tarkoitus oli myös turvata Väliväylän veden laadun pysyminen hyvänä tulevaisuudessa. Hanke sai rahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämänä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tuohtiaiseen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea.
Järven kuntoa ja kalakantaa on hoidettu onnistunein hoitokalastuksin.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tuohtiainen on osa suosittua Väliväylän melontareittiä . Tuohtiainen ja Väliväylä, olivat 60-luvun alkupuolelle asti osa tärkeää tukkien uittoreittiä.
Tarut ja tositarinat
Hyvin kauan aikaa sitten Väliväylän vedenpinta on ollut nykyistä paljon korkeammalla. Silloin Väliväylää pitkin on päässyt Saimaalta Päijänteelle. Niihin aikoihin se on ollut erittäin tärkeä kulkureitti ihmisille. Tämän vuoksi seudulta on löytynyt paljon kalliomaalauksia, jotka on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle. Siksi myös Tuohtiaisen ympäristössä on liikkunut ihmisiä jo ammoisina aikoina. Kalamasalmi niminen virta yhdistää Kelkjärven ja Tuohtiaisen. Sen pohjoisrannalla olevan niemen eteläkärjessä sijaitsevalla kallioseinämällä on nähtävillä kalliomaalauksia ja 600m päässä on myös toinen kalliomaalaus kohde. Maalaukset on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle.
Jylhiä kallioseinämiä Inkilänlahdella. Paikalta hieman etelään päin sijaisevat Kalamasalmen kalliomaalaukset.
Aiheesta muualla
Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle 2008 (luonnos) http://services.kymenlaakso.fi/www/DimDocumentDownload?action=show&id=386&fileId=617
