Säynäjäluoma (61.345.1.037)
Säynäjäluoma on pieni järvi Iijoki (61) -päävesistössä.
(Yleiskuvaus) |
(Kalat, vesikasvillisuus) |
||
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Järvi on yksi Iijoen vesistön alkulähteistä. Järveen laskee pieniä puroja sen länsiosasta, kun taas lasku-uomana on Säynäjäpuro, joka laskee Penikkajokeen ja sitä kautta vedet laskevat [[Iijärvi (61.341.1.002)|Iijärven]] kautta [[Poussunjärvi - Rahkolampi (61.333.1.001)|Poussunjärveen]]. | Järvi on yksi Iijoen vesistön alkulähteistä. Järveen laskee pieniä puroja sen länsiosasta, kun taas lasku-uomana on järven koillisosasta lähtevä Säynäjäpuro, joka laskee Penikkajokeen ja sitä kautta vedet laskevat [[Iijärvi (61.341.1.002)|Iijärven]] kautta [[Poussunjärvi - Rahkolampi (61.333.1.001)|Poussunjärveen]]. | ||
Järvi on suhteellisen matala, syvyyden vaihdellessa 1,3 metristä 4,9 metriin. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järven kalalajeihin kuuluu: siika, muikku, ahven, hauki. | |||
Järven vesikasvillisuus on suhtellisen vähäistä. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven rannoilla ei ole ollut pysyvää asutusta ja loma-asutusta vain järven itäosassa. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Puhutun tiedon perusteella järvellä harrastettiin aikoinaan salakalastusta sen jälkeen, kun siihen oli istutettu kaloja. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 25. elokuuta 2014 kello 20.35
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Järvi on yksi Iijoen vesistön alkulähteistä. Järveen laskee pieniä puroja sen länsiosasta, kun taas lasku-uomana on järven koillisosasta lähtevä Säynäjäpuro, joka laskee Penikkajokeen ja sitä kautta vedet laskevat Iijärven kautta Poussunjärveen.
Järvi on suhteellisen matala, syvyyden vaihdellessa 1,3 metristä 4,9 metriin.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalalajeihin kuuluu: siika, muikku, ahven, hauki.
Järven vesikasvillisuus on suhtellisen vähäistä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla ei ole ollut pysyvää asutusta ja loma-asutusta vain järven itäosassa.
Tarut ja tositarinat
Puhutun tiedon perusteella järvellä harrastettiin aikoinaan salakalastusta sen jälkeen, kun siihen oli istutettu kaloja.
